Haminan kaupunginvaltuuston marraskuun kokouksen tärkein asia oli vuoden 2027 talousarvio, sekä taloussuunnitelma vuosille 2027-2029. Talousarvio on 1,1 miljoonaa alijäämäinen, ja sana sopeuttaminen toistui esityksen tekstissä useasti. 

Kokousta seuraamassa oli kolmisenkymmentä henkeä, joita kiinnosti mm. lakkautusesityksen saaneen Summan kylä- ja kulttuurikeskuksen kohtalo.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä (sd.) sivusi asiaa jo alustuspuheenvuorossaan:

–Jos Summan kylä- ja kulttuurikeskus halutaan säilyttää, niin Suomessa on onnistuneesti siirretty yhteisötaloja kyläläisten tai kolmannen sektorin haltuun. Parhaissa malleissa kunta ei katkaise tukeaan heti, vaan on sovittu siirtymäajasta, jossa kunta vastaa esim. osasta lämmityskuluja tai antaa toiminta-avustuksen samalla kun yhteisö hakee hankerahoituksen ja vakiinnuttaa toiminnan. 

Talousarvioesityksen johdannossa kaupunginhallitus  tuo esiin valtuustokauden alussa päivitetyn kaupungin strategian kolme painopistettä: ihmiset yhdessä, yritykset elinvoimana ja kestävä talous.

Talousarviosta jouduttiin äänestämään

Talousarvion käyttötalousosaan tehtiin yhteensä kolme muutosesitystä.

Koulutus- ja nuorisopalvelut -osioon ehdotti Anne Hammarberg (kesk.), että 3.-6. luokkien luokkakoon nosto 25 oppilaaseen sekä kahdeksan koulunkäynninohjaajan vähentäminen poistettaisiin talousarviosta. Äänestyksessä Hammarbergin esitys hävisi kaupunginhallituksen pohjaesitykselle äänin 21-16.

Hyvinvointipalvelut -osiossa ehdotti valtuutettu Anu Oikkonen (kesk.) esitykseen Summan kylä- ja kulttuurikeskuksesta tekstimuutosta siten, että maininta ”Kaupunki järjestää tilalle muita tiloja toiminnan jatkumisen turvaamiseksi” muutettaisiin muotoon ” Summan kylä- ja kulttuurikeskuksen toiminta turvataan toistaiseksi nykyisissä tiloissa vuonna 2027 ja kaupunki teettää kuntokartoituksen ja selvittää akuutit korjaustarpeet”.  Esityksellä pyrittiin ostamaan lisää aikaa asian selvittelyyn.

–  Aikalisä tarvitaan perusteellisen korjauskartoituksen tekemiseen. Lisäksi on selvitettävä osuuskuntatoiminnan mahdollisuus ja/tai onko mahdollista kerätä korjausrahaa esim. tarkistetuilla käyttömaksuilla. Kaupungilla on testamenttirahaa hyvinvoinnin rahastossa, ja Säles-säätiöllä  miljoonaperintö ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen, jota voitaisiin hyödyntää Summan kulttuurikeskuksen kehittämiseen, Oikkonen perusteli.

Äänestyksessä Oikkosen esitys hävisi pohjaesitykselle äänin 21-15, 1 tyhjä.

Liikuntapalvelut ja liikuntapaikat -osioon ehdotti Katja Andrejev (vihr.) sekä liikuntahallin kuntosalin että Ruissalon kuntosalin käyttäjämaksuihin kaavaillun euron korotuksen poistamista.

– Molemmat kuntosalit ovat korjausvelkaisia, ja kun pääsymaksut alkavat olla jo samaa luokkaa kuin yksityisillä. Esitän ettei käyntihintaa nostettaisi ennen kuin korjaukset on tehty. Korotuksen talousvaikutus, n. 26 000 euroa, ei ole järin suuri, mutta käyttäjämäärän vähentyessä tuo summa tulee menemään nollille, perusteli Andrejev.

Äänestyksessä muutosesitys hävisi äänin 29-8.

Investointeihin tehtiin kaksi muutosesitystä.

Simo Tuutti (sd.) ehdotti, että Rauhankadun urheilukentän peruskorjausta aikaistetaan vuodesta 2028 tulevalle vuodelle. Kentän yhteyteen valmistui uusi huoltorakennus vuonna 2022, mutta kenttäalue ja suorituspaikat ovat odottaneet perusparannusta jo kauan. Peruskorjausta on jo valmisteltu, mm. sen suunnittelutyö on jo aloitettu. Tuutin ehdotus sai valtuuston yksimielisen kannatuksen 0-37, ja v. 2027 talousarvioon lisätään alun perin vuodelle 2028 varatut 600 000 euroa Rauhankadun kentän peruskorjaukseen. Osaltaan tämän mahdollisti myös se, että Ruissalon liikuntahallin perussaneeraus on siirretty myöhemmäksi. 

Janne Nyholm (ps.) esitti, että Vehkalahden alakoulun määrärahat poistetaan vuosilta 2028-2029, samoin Vehkalahtitalon peruskorjauksen ja tilamuutoksen määrärahat 2029-2030. Varsinaiset perustelut esitykselle Nyholm esitti jo yleiskeskustelun aikana:

– Palveluverkkoselvitys on hyväksytty, mutta sen jälkeen on selvinnyt, ettei Vehkalahden koulun remontti ei olekaan niin halpa juttu, 6-8 milj euroa. Kun tiedetään sen historia, ei tule riittämään normaali saneeraushinta. Pahimmillaan se on 10 miljoonan investointi, mikä tehdään velkarahalla. Sillä on hirvittävät taloudelliset vaikutukset, kun meillä kuitenkin on olemassa koulutiloja kuten vaikka Neuvoton, Husula, Uusi-Summa. Siksi haluaisin, että katsotaan uudestaan, mikä on kokonaistaloudellinen ratkaisu. 

Äänestyksessä muutosesitys hävisi äänin 27-10.

Veroihin ei muutosta

Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2027 veroprosentit entisenlaisiksi: 

– kunnallisvero 9,4

– yleinen kiinteistövero rakennukset 1,25

– yleinen kiinteistövero maapohja 1,30 

– vakituinen asuinrakennus 0,55

– muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,15 

– yleishyödyllinen yhteisö 0,00.