Haminan kouluverkon keskittämissuunnitelmia koskeva ulkopuolinen arviointi ehti saada runsaasti julkisuutta jo ennen kuin se virallisesti esiteltiin kaupungin päättäjille ja kaupunkilaisille, sillä se kyseenalaistaa suunnitelmien perusteet.

Ensimmäinen esittelytilaisuus oli kuitenkin sen järjestäjälle eli Haminan lasten tulevaisuus ry:lle iso pettymys.

Paikalle kutsutuista kaupungin edustajista johtoporras jäi kokonaan pois ja luottamushenkilöitä edusti vain kymmenkunta kaupunginvaltuutettua.

Luottamus- ja virkamiesjohtoa olivat odottaneet myös selvityksen tekijä, Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja (emeritus) Kari Lehtola sekä monet tilaisuuteen osallistuneet.

Järjestäjäyhdistyksen aktiivi Heli Koskinen muistutti, että kaupunginjohtaja Ilari Soosalu oli aiemmin itse toivonut lisää keskustelutilaisuuksia päättäjien ja asukkaiden välillä.

Kaupunginjohtaja Soosalu kertoo syyksi poisjäännille mm sen, että tilaisuus oli kutsun esittämisen jälkeen laajentunut päättäjien ja selvityksen laatijan välisestä tilaisuudesta avoimeksi tilaisuudeksi, jossa päättäjien turvallisuutta ei voitu taata.

Taustalla on se, että koulujen lakkautuspäätös on yksi kaupunkilaisten tunteita viime aikoina eniten kuumentaneista asioista. Molemmat yhdistyksen järjestämät tilaisuudet Haminan kirjastossa sujuivat kuitenkin ilman välikohtauksia.

Kaupunkilaisille esitelty selvitys tilattiin sen jälkeen, kun Haminan kaupunginvaltuusto viime huhtikuussa päätti lakkauttaa tulevina vuosina neljä koulua eli Husulan, Uuden-Summan, Neuvottoman ja Aseman alakoulut.

Kaupunkiin jäisivät enää vain Pappilansalmen, Pyhällön ja Vehkalahden koulut sekä lukio. Päätös perustui oppilasmäärän tuntuvaan vähenemiseen ja se on osa kaupungin talouden tasapainottamissuunnitelmaa.

Hanke sai joukon lasten vanhempia nousemaan vastarintaan ja tilaamaan lakkautusperusteista ulkopuolisen selvityksen.

Kari Lehtola käytti selvityksen tekemisessä kaupungilta saamiaan perustietoja mm aiempien koululakkautusten vaikutuksista.

— Päättäjillä on lähtökohtana se, että palveluverkkoa keskittämällä saadaan paremmat tulokset, mutta se ei päde lapsiin, sanoi Lehtola.

Hänen mukaansa kouluja lakkauttamalla säästetään ruokailusta ja siivouksesta, mutta ei juurikaan muusta.

Hän arvosteli lakkautuspäätöstä siitä, ettei siinä ole laskettu niitä kustannuksia, joita syntyy mm lisääntyvistä koulukuljetuksista, lasten kasvavista sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista, tyhjenevien koulukiinteistöjen ylläpitämisestä ja jäljelle jäävien isompien yksiköiden remontoimisesta ja laajentamisesta.

— Selvitykseni on arvio siitä, riittääkö kaupungin oma valmisteluaineisto osoittamaan, onko valittu malli C taloudellisesti lapsen edun mukainen ja kokonaisvaikutuksiltaan perusteltu, sanoi Lehtola.

Hän vetosi mm Kansallisen koulutuksen arviontikeskuksen Karvin tutkimukseen, jonka mukaan vähiten kouluja lakkauttaneissa kunnissa opetusmenot nousivat vähemmän kuin paljon kouluja lakkauttaneissa kunnissa.

Lehtola myös varoitti, että koulujen lakkautukset ovat osa supistumisen noidankehää, joka sementoi kaupungin tulevaa heikkoa kehitystä, ja kehotti luopumaan koko C-mallista.

Poismuutto kasvaa

Lehtolan esitystä seurasi kahtena iltana yhteensä parin sadan hengen yleisö, joka kävi aiheesta rauhallisen ja asiallisen keskustelun. Siihen osallistui myös joukko vanhempia Kouvolasta, jossa kipuillaan samojen uhkien kanssa.

Esiin tuotiin yhteinen huoli siitä, väheneekö väki kotikaupungissa entistä nopeammin, kun lapsiperheet suuntaavat sinne, missä palvelut toimivat paremmin.

Kaupunginvaltuutettu Jani Jaakkolan (kesk) mukaan edellisistä lakkautuksista ei ole koitunut mitään säästöjä ja ainakin viisi perhettä on jo ilmoittanut lähtevänsä Haminasta. Sekä Husulassa että Neuvottomassa myyntiin on jo tullut tavallista runsaammin asuntoja.

Keskusteluissa myös puolustettiin tehtyä päätöstä. Kaupunginvaltuutettu Tomi Tuomisalo (Liike nyt) vakuutti, että päätöksiä ei ole tehty side silmillä.

— Haluaisin pitää palvelut, mutta veroja ei voi korottaa, jotta säilytetään kaupungin vetovoima, hän sanoi.

Monen muun mielestä juuri kyläkoulut voisivat olla yksi tärkeimmistä vetonauloista, jos Haminaan luvassa olevat uudet investoinnit tuovat lisää työpaikkoja.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä (sd) korostikin, että koulujen lakkautuspäätös on strategialinjaus ja lopulliset päätökset tehdään kunkin koulun osalta erikseen.

— Säästöä syntyy mm luopumalla liisatuista koulurakennuksista. Vaaditut 2,5-3 miljoonan euron vuotuiset säästöt on otettava jostakin ja suurin menokohde on juuri kasvatus- ja koulutusala, sanoi Erkkilä.

Myös kaupunginjohtaja Ilari Soosalu pitää kiinni tehdystä päätöksestä.

— On mentävä eteenpäin ja kaupungin talous pitää saada kuntoon, sillä rahat loppuvat, hän sanoi Reimarille.

Lehtolan vaihtoehtoista selvitystä hän ei ole ehtinyt lukea, mutta pitää mahdollisena, että siihen tutustutaan, kun erillisiä päätöksiä kustakin koulusta ollaan tekemässä.