Valtuusto hyväksyi kaupungin vuoden 2025 tilinpäätöksen viime viikolla. Kaupungin tulos oli 6,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulokseen sisältyi vesiliikelaitoksen 0,4 miljoonan ylijäämä. Tulos olisi ollut vain 1,4 miljoonaa alijäämäinen ilman Linnoituksen Voiman 5,4 miljoonan euron alaskirjauksia. Edellisessä tilinpäätöksessä Linnoituksen Voiman (entinen Haminan Energia) arvosta alaskirjattiin 10 miljoonaa euroa.

– Jos haetaan jotain positiivista, niin alaskirjaukset lienee nyt lusittu loppuun, luonnehti  Janne Nyholm Perussuomalaisista.

–Talouden tasapainottaminen on maraton, ei pikajuna, SDP:n ryhmänjohtaja Nina Peltonen muistutti ryhmäpuheenvuorossaan.

Velkalaivaa, 76 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa, ei käännetä hetkessä. Asukaskohtainen lainamäärä oli 3 972 euroa/asukas, nousua edellisvuoteen oli reilu 300 euroa.

Valtuutetut kantoivat huolta elinvoiman heikkenemisestä: verotulot ovat romahtaneet, ja työpaikkojen puuttuessa kuntataloutta painavat myös pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksut.

–Verotulot on saatava kasvamaan toimintamenoja enemmän. Se tarkoittaa uusien työpaikkojen saamista Harminaan, totesi Veli-Matti Hartikainen Kokoomuksen ryhmästä.

Kaupungin taloudelliset puskurit ovat huvenneet edellä mainittujen, osin jo vuosien takaa periytyneiden virheellisten investointipäätösten vuoksi.

– Elinvoimaan ja investointien löytämiseen on panostettava, säästäminen ei yksin ratkaise kaupungin tulevaisuutta, Ritva-Leena Pousi huomautti Keskustan puheenvuorossa.

Vuoden 2025 talousarvio tehtiin ensimmäistä kertaa tulosyksikkötasolla, mikä antaa selkeämmän kuvan kunkin tulosyksikön taloudellisesta tilanteesta.

Kokouksessa jätettiin myös yksi aloite. Liike Nytin Sade Tepponen esitti että Hamina teettää koulujen ja päiväkotien lakkauttamisista aiheutuvien kulujen jälkilaskenta-arvion ja vertailuttaa sen tuloksia vertailukelpoisiin kuntiin.

–Karvin (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus) tutkimus vuodelta 2022 osoittaa, että ympäri Suomen toteutuneet säästöt ovat merkittävästi pienempiä kuin on yleisesti arvioitu, Tepponen perustelee.

Kyselytunti

Valtuuston kokouksen jälkeen pidettyyn valtuuston kyselytuntiin oli ennalta tullut kaksi kysymystä. Molemmat esitti Vihreiden Aino Tynkkynen. Hän kysyi, miksi kaupunginhallitus haluaa ajaa Patu Patasen ulos Tullimakasiinista. Kysymykseen vastasi kaupunginjohtaja Ilari Soosalu. Hän viittasi vanhan vuokrasopimuksen lainvastaisuuteen. Asian käsittelyssä esitetty lisäkysymys koski sopimuksen irtisanomisaikaa, kolmea kuukautta pidettiin liian lyhyenä vuokralaisen ikä ja kiinteistössä oleva omaisuuden määrä huomioiden. Vastauksen perusteella irtisanomisaikaa on jatkettu, mutta epäselväksi jäi, kuinka paljon.

Toinen Tynkkysen kysymys koski Vihreiden valtuustoaloitetta syrjimättömyyden ja turvallisen tilan periaatteiden sisällyttämisestä järjestöavustusten myöntämisperusteisiin. Kysymykseen vastasi elinkeinojohtaja Mia Hämäläinen. Hän kertoi, että turvallisen tilan periaatteiden määrittämisen jälkeen ne tulevat osaksi järjestöavustusten periaatteita. Kaupunki aikoo nimetä myös häirintäyhdyshenkilön edistämään yhdenvertaista ja turvallista osallistumista.

Mielenilmaus ja adressi koulujen puolesta

Ennen valtuuston kokousta lähti kauppatorilta kohti Raatihuonetta kulkue, joka osoitti mieltä palveluverkkoselvityksessä esitettyjä koulujen ja päiväkotien lakkautuksia vastaan. Mukanaan heillä oli lakkautuksia vastustava adressi. Raatihuoneen pihalla oli kulkuetta ja 1333 allekirjoitusta sisältävää adressia vastaanottamassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen-Lalu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä ja kaupunginjohtaja Ilari Soosalu.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa palveluverkkoselvityksen, jossa esitetään Aseman, Husulan, Neuvottoman ja Uuden-Summan koulujen lakkauttamista porrastetussa aikataulussa vuoteen 2034 mennessä.