Vanhan vuoden loppuessa eläkkeelle jäävä HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski ja uuden vuoden alkaessa vetovastuun ottava Eija Rossi vierailivat Tervasaaressa. Asialla oli tietenkin Tullimakasiinissa isännöivä Patu Patanen. Patanen halusi muistuttaa Tervasaaren merkityksestä satamana ennen nykyistä satamaa Hillossa.
Vieraita kierrätettiin Tullimakasiinin yläkerrassa, mistä löytyy runsaasti Patasen keräämää merenkulkuun ja paikan historiaan liittyvää aineistoa. Satamalaiturille antavan ikkunan edessä on mm. kirjoituspöytä, jonka ääressä Kimmo Naskin isä, Alpo Naski työskenteli aikoinaan sataman toimistopäällikkönä. Alpo Naskista tuli sittemmin Loviisan satamajohtaja, ja myöhemmin Satamaliiton toimitusjohtaja.
Haminasta alkoi myös kauppatieteiden tohtori, satamaneuvos Kimmo Naskin ura. Hän oli nuoruudessaan useampana kesänä kesätöissä narupoikana kiinnittämässä ja irrottamassa aluksia. Kotkan satamajohtajaksi Naski tuli v. 2002, ja liitoksen myötä HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtajaksi 2011. HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama ja merkittävä logistiikkakeskus. Muistissa on vielä mm. maailman suurin kuljetusoperaatio, missä Hamina toimi Kazakstaniin toimitettavien valtavien öljyteollisuuden moduulien logistisena keskuksena.
Naski jatkaa vielä Haminan Merivesilaitos Oy:n toimitusjohtajana.
– Olen lupautunut jatkamaan siihen saakka, kunnes laitoksen lupa-asiat on saatu kuntoon.
Lehden ilmestyessä viikon päivät toimitusjohtajana olleelle Eija Rossillekin on Tervasaari tuttu paikka.
– Patu, Tullimakasiini ja Hyöky ovat olleet minulle tuttuja jo pitkään eri yhteyksistä. Merihenkisenä ihmisenä olen seurannut Tervasaaren tapahtumia ja onpa mieheni bändeineen soitellut joskus Tullimakasiinin lavalla, Eija Rossi kertoo.
Patu Patanen muisti vieraita lahjakasseilla, joista löytyi mm. Hyöky t-paidat ja merimiesten perinteisiä köysitöitä.
Lämminhenkinen visiitti ja ripaus huumoria arkeen oli molempien vieraiden mieleen.
Eija Rossi aloittaa haastavassa taloustilanteessa, mutta ympäristö on tuttu
Olet työskennellyt aiemmin HaminaKotka sataman kaupallisena johtajana. Onko tehtävänvaihto tuonut uusia näkökulmia sataman toimintaan ja sen kehittämiseen?
– Sataman toiminta on tuttua jo vuosien ajoilta, mutta toimitusjohtajan tehtävässä näkökulma on tietenkin entistä laajempi. Sataman kehittämiseen vaikuttavat ensisijaisesti asiakkaiden tarpeet ja liikennevirtojen muutokset markkina- ja taloustilanteen myötä. Kehittämistä on aina tehtävä tarpeeseen, koska alueet ovat laajat ja resurssit rajalliset.
Miten maailmantilanteen ja talouden epävarmuus näkyy sataman toiminnassa?
Maailmantilanteen epävarmuus ja talouden alavire näkyvät voimakkaasti sataman ja sen asiakkaiden toiminnassa. Itse asiassa markkinoiden heilahtelut näkyvät ensimmäisenä satamaliikenteessä. Talouden ja Suomen vientiteollisuuden alavire on jatkunut pitkään, eikä käännettä parempaan ole vielä havaittavissa. Venäjän liikenteestä on käytännössä jäljellä ainoastaan lannoitteiden kauttakulkuliikenne, joka ei ole pakotteiden alaista, ja on tärkeä osa maailman ruokaketjua. Väylämaksut ovat tehneet lannoitekuljetuksista Suomen kautta hintavia ja uhkana on kuljetusten siirtyminen hinnaltaan kilpailukykyisemmille reiteille. Jos lannoiteliikenne jäisi pois, negatiivinen vaikutus satamalle olisi merkittävä. Satama on pärjännyt haasteellisessa tilanteessa toistaiseksi, mutta esimerkiksi investoinnit on jouduttu supistamaan minimiin.
Onko joitakin investointeja jouduttu laittamaan kokonaan jäihin?
– Investoinnit ovat olleet erittäin maltillisella tasolla jo muutaman vuoden ajan. Satama-alueen kunnossapitoon on kuitenkin pakko kohdentaa resursseja, jotta alueet pysyvät toimivina asiakkaiden käytössä. Akkumateriaalitehdas tuo satamalle kaivattua liikennettä, vaikka liikennemäärät eivät ainakaan aluksi ole suuren suuria. Merkittäviä muutostarpeita sataman toimintoihin ei ole lähiaikoina tulossa, mutta parhaamme mukaan vastaamme asiakkaan tarpeisiin tilanteen muuttuessa.
Onko meri ja merenkulku sinulle läheinen muutenkin kuin työn kautta?
Vaikka olenkin lähtöisen sisävesien alueelta, meri on minulle tärkeä ja tuo tunteen vapaudesta. Muutama vuosi sitten suoritin saaristolaivurin tutkinnon ja ostin meriläisen. Minulla ei ollut laisinkaan kokemusta veneilystä, mutta onneksi sain vävyltä käytännön opit. Veneilylle ei kuitenkaan jäänyt aikaa ja luovuin veneestäni vuosi sitten. Työhuoneeni ikkunasta näen päivittäin upean merimaiseman.
