Kuluva viikko on Ukrainan kohtalon ja tulevaisuuden kannalta tärkeä. Venäjä ei ole kyennyt pääsemään tavoitteisiinsa, jotka ovat Ukraina alistaminen etupiiriinsä, Ukrainan johdon vaihtaminen, Ukrainan riisuminen aseista sekä itsenäisen ja suvereenin maan oikeuden kieltäminen hakea EU:n ja Naton jäseneksi. Ukrainan urhea puolustustaistelu, jota läntiset maat ovat taloudellisesti ja materiaalisesti tukeneet, on yllättänyt Putinin täydellisesti.

Monet asiantuntijat ja Euroopan maiden johtajatkin ovat todenneet, että Ukrainan kohtalo ratkaistaan rintamalla. Putinin tukeutuminen USA:n presidentti Trumpiin kertoo kuitenkin, että Putin pyrkii tavoitteisiinsa nyt sopimalla asioista ensisijaisesti ja yksin USA:n presidentti Trumpin kanssa. Hyökkäyksen kohteen, Ukrainan, oikeutettuja vaatimuksia Putin ei näytä kuuntelevan. Huonolta tuntuu, että myös Trump on asettumassa monissa kysymyksissä Putinin kannalle. Tulee mieleen II Maailmansodan loppuvaiheissa helmikuussa 1945 pidetty Jaltan konferenssi, jossa USA:n presidentti Roosevelt, Neuvostoliiton johtaja Stalin ja Iso-Britannian pääministeri Churchill sopivat keskenään natsi-Saksan kohtalosta, mutta myös Euroopan maiden jakamisesta etupiireihin.

Donald Trump on sanonut lopettavansa Venäjän hyökkäyksestä alkaneen sodan Venäjän ja Ukrainan välillä. Trumpin toiminta on kaukana perinteisen rauhanvälittäjän toimintamallista. Esimerkiksi siitä, miten Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari toimi. Trump on kauppamies, jonka ainoa tavoite on tehdä diilejä riippumatta siitä, kuinka oikeudenmukainen se osapuolien kannalta on.

Trumpin ja Putinin tapaaminen viikko sitten vaikutti ulospäin vanhojen kaverusten kohtaamiselta. Asiantuntijat ja kansainvälinen media on katsonut, että Alaskan neuvottelujen ehdoton voittaja oli Putin. Trump rakensi Putinin vierailusta näyttävän spektaakkelin punaisine mattoineen ja hävittäjien ylilentoineen. Putin on kuitenkin sodassa hyökkäävä osapuoli ja hänestä on jopa annettu kansainvälinen pidätysmääräys sotarikoksista. Tämä ei näkynyt millään tavalla Trumpin ja Putinin kohtaamisessa. Päin vastoin, molemmat kehuivat toisiaan ylitsevuotavasti. Siitä, mistä presidentit olivat sopineet, saati siitä, mistä he olivat eri mieltä, ei kuultu halaistua sanaa.

Maanantaina Trump ilmoitti, että Ukraina ei tule saamaan Krimiä takaisin eikä Ukraina voi tulla Naton jäseneksi. Lisäksi Trump korosti, että juuri Zelenskyi on se, joka meneillään olevan sodan voi lopettaa. En voi olla tulkitsematta asiaa niin, että Trumpin mielestä sota saadaan loppumaan vain siten, että Ukraina suostuu lähes kaikkiin Venäjän vaatimuksiin.

On hyvin tärkeä asia, että Ukraina on saanut viime kuukausina rinnalleen vahvan eurooppalaisen tuen. Enkä nyt tarkoita taloudellista enkä materiaalista tukea, joiden merkitys sinänsä Ukrainan puolustustaisteluille on ollut ratkaiseva. Zelenskyin mukana Trumpin kanssa käytävissä keskusteluissa ovat EU:n komission puheenjohtaja, Naton pääsihteeri, Ranskan presidentti, Saksan liittokansleri, Italian ja Iso-Britannian pääministerit sekä Suomen presidentti.

Euroopan johtajien viesti sekä Trumpille että ennen muuta Putinille on kirkas. Ukraina ei ole yksin. Väistämättä tulee mieleen Talvisotaan liitetty iso periaate, jolla oli ratkaiseva merkitys siihen, että materiaalisesti ylivoimainen vihollinen, Neuvostoliitto, ei kyennyt Suomea valloittamaan eikä alistamaan. ”Kaveria ei jätetä!”. Ukrainaa ei saa nyt jättää yksin.