Heinäkuun 4. päivänä 1776 joukko brittiläisiä siirtokuntia hyväksyi Philadelphiassa asiakirjan, jolla ne julistautuivat itsenäiseksi valtioksi. Amerikan Yhdysvallat oli syntynyt, aluksi löysänä osavaltioiden liittona. Torstaina tulee kuluneeksi 248 vuotta itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä.

Yhdysvallat on tänään maailman vaikutusvaltaisin maa. Sen bruttokansantuote on neljännes koko maailman bkt:stä. Maan 900 miljardin dollarin puolustusbudjetti on 40 % kaikkien maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista. Väkiluvultaan Yhdysvallat on kolmanneksi suurin, vaikka sen 340 miljoonainen kansa edustaa vain 4,5 % koko maailman väestöstä. Kiinan ja Intian väkiluku on muuten yhteensä yli 2,8 miljardia.

Poliittisesti Yhdysvallat on jakautunut kahtia. Joko demokraatit tai republikaanit ovat hallinneet maata lähes koko sen olemassaolon ajan. Yhdysvaltain presidentillä on vahvat valtaoikeudet. Hän johtaa myös maan hallitusta. Meikäläisittäin hän toimii sekä presidenttinä että pääministerinä. Uuden presidentin tultua valituksi tapana on, että merkittävä osa maan korkeinta virkakuntaa menee myös vaihtoon. Seuraavat presidentinvaalit ovat marraskuussa 2024.

Vaalit käytäneen istuvan presidentin Joe Bidenin ja edeltäjänsä Donald Trumpin välillä. Tosin ehdokkaat valitaan vasta elokuussa. Maailmalla näitä vaaleja seurataan tarkalla silmällä ja herkällä korvalla. Onhan kyse maailman ylivoimaisesti mahtavimman maan johtajan valinnasta.

Kummastakaan ehdokkaasta ei voi tulla ”yhdistävää tekijää” Yhdysvaltain politiikalle ja kansalle. Niin jakautunut kansalaisten suhtautuminen Bideniin ja Trumpiin on. Republikaanien Trump hakee revanssia edellisissä vaaleissa kärsimälleen tappiolle. Edelleen on meneillään tutkimuksia siitä, pyrkikö Trump vaikuttamaan vilpillisesti edellisten vaalien ääntenlaskentaan.

Muistissa on myös Trumpin presidenttikauden viimeiset viikot, jolloin hänen kannattajansa valtasivat kongressitalon, mihin Trump heitä jopa yllytti. Trumpista on vireillä myös useita syytteitä sekä talousrikoksista että siviilipuolen väärinkäytöksistä. Häntä pidetään yleisesti kroonisena valehtelijana, jolle muunnetun totuuden levittäminen ei ole tuottanut koskaan ongelmia.

Demokraattien ehdokkaaksi tulossa olevan Joe Bidenin ongelmaksi tuntuu muodostuvan korkea ikä ja vanhuuden tunnusmerkit. Ensimmäisen yhteisen vaaliväittelyn katsottiin menneen Bidenin kannalta katastrofaalisesti. Mediassa leviää kuvia Bidenin muistikatkoksista, kömpelöstä liikkumisesta, sekoiluista puheissaan ja muista vastaavista korkean iän ilmentymistä.

Ei voi kuin ihmetellä, että sen enempää demokraattien kuin republikaanienkaan piiristä ei ole presidenttikilpaan löydetty nuorempia, karismaattisia ja ennustettavaa vakaata poliittista näkemystä edustavia ehdokkaita.

Nimittäin vakautta ja ennustettavuutta nyt tarvittaisiin. USA:n merkitys maailmanrauhalle, Natolle, Ukrainan tulevaisuudelle, maailmantalouden kehitykselle ja myös sääntöperäisen kansainvälisen yhteisön tulevaisuudelle on aivan ratkaiseva. Siksi sillä, millaisen presidentin yhdysvaltalaiset itselleen valitsevat, on suuri merkitys myös meille, pienelle Suomelle.

Marraskuussa järjestettävät Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat monista syistä maailman tärkeimmät vaalit tänä vuonna.