Kun Teija Heikkilän tiibetinspanieli Nipsu saa kaulaansa kaverikoiran oranssin huivin, se innostuu: nyt päästään hommiin! Luvassa on rapsutuksia, halauksia, iloa ja liikutusta.

– Kaverikoiratoiminnalla tuodaan iloa ja vaihtelua esim. vanhusten, vammaisten ja lasten elämään, ja tarjotaan koirakokemuksia heillekin, joilla ei ole mahdollisuutta pitää omaa koiraa, kertoo Heikkilä, Haminan kaverikoirien vetäjä.

– Tämä on vapaaehtoistoimintaa ja käyntikohteille maksutonta. Kaverikoiran avulla pyritään tuomaan iloa, elämyksiä ja läheisyyttä ihmisille. Meillä on paljon kohteita, joissa vierailemme säännöllisesti.

Kaverikoirat käyvät mm. hoiva- ja hoitolaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Koirat ovat mukana myös monissa yleisötapahtumissa.

Kennelliitto vastaa koirien soveltuvuuden arvioinnista ja koiranohjaajien kouluttamisesta. Teija on Kymen kennelpiirin kaverikoiravastaava, ja vastaa kaverikoirakursseista piirin alueella. 

– Järjestämme elokuussa kaksipäiväisen kurssin uusille, kaverikoiratoiminnasta kiinnostuneille koirakoille. Kysyntää toiminnalle on paljon, ja koirista on vähän pulaakin.

Teija kertoo, ettei sopivan, hyväluonteisen koiran kouluttaminen kaverikoiraksi ole kovin vaikeaa. Ennemmin pitää kouluttaa ohjaajaa.

– Kun menemme kohteeseen, sitoo meitä ehdoton vaitiolovelvollisuus. Toiminnassa mukana olevat koirat ovat yli 2-vuotiaita, peruskoulutettuja ja luonteeltaan ystävällisiä. On eduksi, jos ne haluavat itsenäisesti ottaa kontaktia vieraaseen ihmiseen.

Kaverikoiratoiminta sopii hyvin myös esim. eläkkeellä oleville koiranomistajille; usein koirien vierailuita toivotaan päiväaikaan, mikä rajoittaa työssäkäyvien osallistumista.

Lopuksi Teija kertoo tarinan, joka todistaa, miten tärkeää ja palkitsevaa kaverikoiratoiminta on: 

– Menimme hoivakotiin, ja hoitaja kierrätti meitä asukkaiden huoneissa. Erään huoneen ovella hoitaja mainitsi, ettei sinne ehkä kannata mennä; asukas oli ollut jo kaksi viikkoa puhumatta. Toinen hoitaja oli kuitenkin sitä mieltä, että nyt jos koskaan on hyvä syy mennä tervehtimään. Nostin koirani asukkaan viereen sängylle ja hoitaja pyysi katsomaan kuka tuli. Asukas aukaisi silmänsä ja alkoi samantien puhua ja kertoa omasta koirastaan. Hoitaja sai samalla kysyttyä hoidon kannalta tärkeän kysymyksen: ”Onko kipuja?” Ei kuulemma ollut, ja koiratarinat jatkuivat.

– Siinä tuli kyyneleet silmiin niin hoitajilta kuin minultakin. Ei tarvitse miettiä, miksi haluan olla mukana tässä tärkeässä toiminnassa.

Kymenpiirin seuraava kaverikoirakurssi järjestetään Luumäellä 10.8.–11.8. Kurssilla arvioidaan soveltuvuutta, käydään läpi mitä kuuluu toimintaan harjoitellaan koiran kanssa erilaisia tilanteita.

Kiinnostuitko? Lisää tietoa kurssitkymenpiiri@gmail.com.