Joukkuepeleissä aktiivisen kannattajakunnan tukea luonnehditaan ylimääräisen kenttäpelaajan arvoiseksi. Ammattimaisesti toimivissa suurseuroissa kannattajakunnan ja kotiyleisön arvo ymmärretään ja kannattajakuntaan panostetaan monin tavoin, jopa taloudellisesti. Faniklubit järjestävät matkoja myös vierasotteluihin. Monille oman joukkueen seuraaminen ja fanittaminen on ympärivuotinen harrastus.
Fanikulttuuria ei synnytetä väkisin eikä pakolla. Syntyäkseen se ei tarvitse edes yletöntä menestystä, vaikka joukkueen urheilullinen menestys yleensä tuokin lisää kannattajia. Kun jonkun joukkueen ympärille alkaa syntyä ”pöhinää”, ainekset kannattajakunnan aktiivisuudelle ovat olemassa. Omalta kohdaltani tästä hyväksi esimerkiksi käy vuoden 1991 kesä, kun Hjallis Harkimo oli ostanut Jokerit-jääkiekkoseuran. Olin tuolloin Telen palveluksessa ja teimme Jokerien ykkösketjusta sponsorisopimuksen. Se oli jääkiekkohistorian ensimmäinen ”tuotteistettu” ketju. Lisäksi painatimme tuhansia fanipaitoja Telen logolla ja levitimme niitä pääkaupunkiseudun junioripelaajille ja heidän vanhemmilleen. Syntyi melkoinen pöhinä, joka ymmärrettiin myös orastavan telekilpailun yhtenä ilmentymänä. Telen logolla olevat fanipaidat täyttivät Helsingin Puhelinyhdistyksen aiemmin yksinoikeudella hallitseman pääkaupunkiseudun kadut. Pöhinä Jokerien ympärillä näkyi täysinä katsomoina ja kaiken kukkuraksi Suomen mestaruuskin tuli heti ensimmäisenä keväänä.
Jokerien faniklubi toimii vahvana ja näkyvänä edelleen, vaikka Jokerien taival muun muassa KHL-vuosineen ei kaikkia miellytäkään. Kun Jokerit palasi Suomen sarjoihin ja pelaa nykyisin Mestiksessä, kannattajat ovat taas täyttäneet katsomot suurin joukoin.
Hamina ja Haminan seutu kuuluu pesäpallon valta-alueisiin. Haminan Palloilijat on voittanut seitsemän Suomen mestaruutta ja muita mitaleita yhdeksän. Haminan Palloilijoita arvostetaan myös kasvattajaseuraa. Oranssipaitojen junioreista ponnistaneita huippupelaajia niin miesten kuin naisten sarjoissa on ollut vuosikymmenien aikana lukuisia. Seutukunnan pesisyleisö on asiantuntevaa ja potentiaali täyttää Vallikentän katsomo on suuri. Kentän katsojaennätys on vuodelta 1968, kun HP:n Vimpelin Vedon ottelussa katsojia oli peräti yli 5 200. Kaikki pesäpalloa seuraavat seutukuntalaiset muistavat myös monet Kouvolan ja Haminan tulikivenkatkuiset ”paikallisottelut” tuhansien ja taas tuhansien katsojien edessä.
Haminan seutukunnan vahvaa pesäpallokulttuuria ei myöskään voi ajatella ilman lähiseurojen vahvaa toimintaa kilpa- ja junioripesiksen parissa. Näistä Summan Ponnistus on tällä hetkellä erityisen hyvä esimerkki.
Oranssipaitojen tilanne Superpesiksessä ei ole hyvä. Sosiaalinen media on pullollaan kommentteja, joissa väitetään, että pelaajien taso ei riitä korkeimmalle sarjatasolle. En ymmärrä tällaisia mielipiteitä. Superiin joukkue kuitenkin kaksi vuotta sitten nousi ja säilytti myös sarjapaikkansa. Jäljellä oleva kausi mennään nyt uusilla pelinjohtovoimilla. ”Vesseli” ja ”Eeki” tuntevat hyvin joukkueen pelaajien ominaisuudet – vahvuuksineen ja heikkouksineen. Vesseli on haastanut talkoisiin mukaan myös katsojat, vai sanoisinko kaikki potentiaaliset katsojat koko seutukunnalta. Sarjapaikan säilyttäminen on edelleen mahdollista, mutta se vaatii paljon sekä joukkueelta että kotiyleisöltä.
Kysyn otsikossa, että onko aktiivinen kannattajakunta muna vai kana. Tuleeko kannatus vasta menestyksen jälkeen vai voisiko sittenkin olla niin, että menestystä saadaan tuettua sillä, että Vallikentälle saadaan taas entisenmoinen ”pöhinä”? Minusta tätä kannattaisi yrittää!
