Ranskalainen paroni Montesquieu julkaisi vuonna 1748 nimettömänä kirjan Lakien henki. Kirjassa arvostellaan voimakkaasti vallan keskittämistä ja sen ajan mukaisesti erityisesti uskontojen voimakasta asemaa valtiollisessa päätöksenteossa. Ratkaisuna Montesquieu näki vallan hajauttamisen vallan kolmijaon avulla. Siitä on vuosisatojen saatossa tullut läntisten demokratioiden tärkein ohjenuora. ”Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan tulisi olla eri ihmisten käsissä”, Montesquieu asian ilmaisi.

Kun Suomi itsenäistyi, vallan kolmijako kirjoitettiin perustuslakiin puhdasoppisesti. Eduskunta edusti lainsäädäntövaltaa. Valtioneuvosto toimeenpanovaltaa ja oikeuslaitos tuomiovaltaa. Eri vallankäytön instituutioissa ei voinut tuolloin olla samoja henkilöitä. Myöhemmin lainsäädäntövallan ja toimeenpanovallan välinen raja on hämärtynyt, kun sama henkilö voi olla sekä hallituksessa että eduskunnassa. Hallituksen tulee kuitenkin nauttia eduskunnan luottamusta. Tätä järjestelmää kutsutaan parlamentarismiksi.

Diktatuureissa ja autoritäärisissä maissa vallan kolmijakoa ei tunneta. Valta on saatettu keskittää maan johdolle tai johtavalle puolueelle jopa perustuslaissa, kuten Kiinassa. Joissakin tapauksissa lainsäädäntövaltaa käyttävästä parlamentista on tehty valtionjohdon kumileimasin, kuten Venäjän duumasta. Vaikka vallan kolmijako olisi perustuslaissa selkeästi määritelty, se ei toteudu, jos yhdellä puolueella on hallussaan maan parlamentin vankka enemmistö ja maan johto käyttää asemaansa härskisti hyväkseen vähemmistön toimintamahdollisuuksien rajoittamiseksi. Tämä on nähty muun muassa Unkarissa.

USA on yksi länsimaisen demokratioista, joka nojaa vallan kolmijakoon. Vahvasti presidenttijohtoisena maana vallan kolmijaon rapauttamiselle on kuitenkin koko ajan riskinsä. Kun jommallakummalla USA:n mahtipuolueella on kongressin molemmissa kamareissa, senaatissa ja edustajainhuoneessa, enemmistö, voimakas presidentti voi tuhota toiminnallaan vallan kolmijaon hengen täydellisesti. Donald Trumpin hallitsemassa USA:ssa on tästä useita esimerkkejä. Trump käyttää ns. presidentin asetuksia hyväkseen rohkeasti ja perustuslain henkeä – joskus kirjaintakin – halveksuen.  Joidenkin osavaltioiden oikeusistuimet ovatkin pitäneet Trumpin päätöksiä perustuslain vastaisina. Trump kuitenkin luottaa siihen, että hänellä on kongressin tuki, koska republikaaneilla on molemmissa kamareissa enemmistö, tosin niukkaakin niukempi. Lisäksi hän tuntuu uskovan, että USA:n liittovaltion Korkein oikeus pysyy hänen päätöstensä takana. Korkeimman oikeuden jäsenethän nimittää istuva presidentti ja käytäntö on osoittanut, että nimitetyksi on tullut poikkeuksetta kulloisenkin presidentin yhteiskunnallisia kantoja vahvasti tukevat henkilöt.

Trumpin tapana on julkistaa presidentin asetusten allekirjoitustilaisuudet näyttävästi.  Hän on lakkauttanut valtion virastoja, irtisanonut kymmeniätuhansia virkamiehiä, kyydittänyt kymmeniätuhansia paperittomia maahanmuuttajia kolmansiin maihin, muuttanut yksipuolisin päätöksin eri maiden kanssa sovittuja tullitariffeja, kieltänyt kahdentoista maan kansalaisilta viisumioikeudet, lopettanut yliopistojen valtiontuen, jos ne eivät lakkauta tasa-arvo-ohjelmiaan ja kieltänyt näiltä opinahjoilta ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottamisen vain joitakin mainiten.

Donald Trump käyttäytyy autoritäärisesti ja polkee raskain askelin USA:n kansanvaltaisia periaatteita. Minusta sanelu ja yksipuoliset diilit eivät ole kansanvaltaa.

Vallan vahtikoira ja neljäs valtiomahti, eli vapaa lehdistö, on ollut monissa maissa se viimeinen kansanvallan tuki. Unkarissa Orbanin hallinto on ottanut vapaan ja itsenäisen median haltuunsa ja valjastanut sen omien tavoitteidensa taakse. Kiinassa ja Venäjällä vapaasta mediasta ei ole tietoakaan. USA on ollut perinteisesti vapaan ja yleiskriittisen median tyyssija. Sosiaalisen median räjähdysmäinen leviäminen on kuitenkin muuttanut tilannetta. Trumpilla on oma sosiaalisen median alusta, jolla hän ja hänen hallintonsa levittävät aktiivisesti ja täysin kritiikittä omia kantojaan. Perinteiset tiedostusvälineet Trump on leimannut ”fake mediaksi” eli väärän tiedon levittäjiksi. Vaikka faktan tarkistajat ovat aktivoituneet, vapaan lehdistön mahdollisuudet saada viestinsä perille ovat kaventuneet päivä päivältä.

Vallan kolmijako ja lehdistön vapaus ovat kansanvallan toteutumisen elinehto. Siksi niitä tulee vaalia herkeämättä. Historiasta tiedämme, että voimakkaat johtajat ottavat vallan kansalta lähes aina, kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.