Pitäjänsaarella vietettiin viime lauantaina kansanjuhlaa sen kunniaksi, että saari valittiin vuoden 2025 Kymenlaakson kyläksi. Valinta oli helppo, kertoi juhlassa puhunut Kymenlaakson Kylät ry:n hallituksen jäsen Matti Seppälä.
– Saimme 13 ehdotusta vuoden kyläksi, mutta meidän haminalaisten ei tarvinnut edes lobata Pitäjänsaaren valintaa ykköseksi. Se että kysymyksessä on saari, on tuonut tänne omat haasteensa. Siltayhteys saatiin vasta vuonna 1949. Sillä oli myös etunsa: saaren yhteisöllisyys on säilynyt.
Seppälä muistutti pitäjänsaarelaisten pitkästä talkootyöhistoriasta. Sen turvin saarelle perustettiin viime vuosisadan alkupuolella oma urheiluseura sekä rakennettiin nuorisoseurantalo, koulu ja tanssilava. Yhdessä tehtävillä talkoilla on merkitystä tänäkin päivänä. Niihin kannattaa lähteä mukaan.
– Talkootyö eroaa palkkatyöstä siinä, että se on yhteisöllistä toimintaa ja yhteisen hyvän tekemistä. Talkoot ovat intensiivinen, vuorovaikutteinen ja sosiaalinen tapahtuma, jossa keskinäisellä keljuilullakin on oma osansa.
Pitäjäsaaren vapaapalokunta toimi vuosikymmenien ajan, aina 1970-luvun lopulle saakka kylän yhteisen toiminnan moottorina. Nykyisin tuota tehtävää hoitaa vuonna 1994 perustettu asukasyhdistys, kertoi yhdistysaktiivi Jari Kolmela. Tekemistä ja tekijöitä on riittänyt.
– Olemme niittäneet saaren rannoilta kaislikoita ja lumpeita jo 25 kesänä. Se on vaatinut tuhansia talkootunteja. Kesäiset Pitäjänsaaripäivät työllistävät, mutta tuovat myös saarelle näkyvyyttä. Olemme pitäneet siivoustalkoita, kunnostaneet saaren vanhan palovajan ja rakentaneet uimalaiturin.
Kymenlaakson maakuntahallitusta juhlassa edustanut Elina Inkeroinen-Lalu kuvaili Pitäjänsaarta pieneksi ja voimakkaaksi, vanhan luotsikylän perinteitään todeksi eläväksi 150 ihmisen yhteisöksi keskellä kaupunkia.
Valinta vuoden 2025 Kymenlaakson Kyläksi ei ole ainoa pitäjänsaarelaisten viime aikoina ansaitsema tunnustus. Saarelaiset saivat jo Haminan kaupungilta vuoden 2024 kulttuuripalkinnon.
