Satakunta päättäjää ja asiantuntijaa kokoontui viime viikolla Vaalimaalle pohtimaan sitä, mikä avuksi tyhjenevälle ja taantuvalle Kaakonkulmalle. Kysymyksen ajankohtaisuus konkretisoitui kaikille osallistujille jo pelkästään ajettaessa melkein tyhjää moottoritietä kohti Vaalimaata. Edellisen kerran lähes samaa asiaa mietittiin kaksi vuotta sitten. 

Tällä kertaa Virolahden kunnanjohtaja Topi Heinänen uskoi jo näkevänsä valonpilkkuja, vaikka kokonaiskuva on synkkä. Kauppakeskus Zsarille ei ole löytynyt ostajaa, asukkaita lähtee pois, tullikin siirtää väkeään kaakkoisrajalta muualle ja moni yritys on pannut laput luukulle. Fortumin aurinkovoimala on sentään kohta rakentumassa Virolahdelle ja rajavartiolaitos pysyy rajalla.  

–Kriisi on päällä, uhkakuvat ovat olemassa ja tilanne on vaikeasti arvioitava, mutta tilanne rajalla on vakaa ja rauhallinen, kertoi Kaakkois-Suomen rajavartioston tuore apulaiskomentaja Antti Virta. 

Hänen mukaansa rajavartiolaitos tekee nyt suuria investointeja rajaturvallisuuteen ja resurssit ovat riittävät. Yhtenä osoituksena on  etuajassa Lappeenrannan Nuijamaalla valmistunut esteaita, jonka tarkoitus on estää välineellistettyä maahantuloa. 

– Varaudumme siihen, että tilanne rajalla voi muuttua, sanoi Virta.

Virolahden kunta ja kehitysyhtiö Cursor Oy olivat kutsuneet tapahtumaan puolustusvoimien, rajan, elinkeinoelämän ja politiikan ammattilaisia ratkomaan kiperiä kysymyksiä. Kokonaan uusia avauksia tuli kuitenkin vain vähän. 

Ongelmien ytimessä on se, että Itä-Suomi jää talouskehityksessä Länsi-Suomen jalkoihin, uusia kasvuyrityksiä ei synny eikä vanhoille aina löydy jatkajia.

Vaalimaa: Verolla vai vetyjunalla nousuun?

Asiantuntijoiden lääkkeet tilanteen korjaamiseksi olivat pitkälti samoja kuin ennenkin. Ilman yhteiskunnan tukea ei selvitä. Elinkeinoministeri Wille Rydmanin esittelemät uudet tukirahat – 10 miljoonaa euroa Kaakkois-Suomeen ja 16 miljoonaa koko Itä-Suomeen – eivät kuitenkaan ratkaise itse ongelmaa. 

– Pieniä signaaleja, mutta täysin riittämättömiä, kommentoi kansanedustaja Suna Kymäläinen. 

Apua ei ole luvassa myöskään EU:lta. 

–Suomen ongelmia ei EU:ssa ymmärretä ollenkaan, harmitteli europarlamentaarikko Katri Kulmuni. 

EU-lainsäädännössä on lisäksi rajoituksia verokannustimien käytölle. Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan asiantuntijan Jari Huovisen mukaan Itä-Suomen heikentynyttä taloustilannetta voitaisiin parantaa muodostamalla Kymenlaaksosta Kainuuseen ulottuva erityistalousalue. 

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala oli samaa mieltä.

–Jo aiemmin on selvitetty, etteivät EU-lainsäädännön rajoitukset estä Suomea ottamasta käyttöön verokannustimia yritysten tukemiseksi esimerkiksi luopumalla määräajaksi yritysten voittojen verottamisesta,  sanoi Viitala.

Keskustelussa esille noussut erityinen Vaalimaa-vero ei saanut kannatusta. Tällaista ”solidaarisuusveroa” perittiin Saksojen yhdistymisen jälkeen maan itäosien kehittämiseksi. Sen sijaan Suomen itä- ja kaakkoisosien pelastus voisi tulla erityisesti uusiutuvaan energiaan liittyvien rohkeiden pilottihankkeiden kautta. 

Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Kristian Rehnström näki Itä-Suomen ”vetyjunana” vetyliitännäisen teollisuuden syntymiselle. Fortum on itse tiennäyttäjänä perustamassa tähän liittyvää kahden megawatin pilottilaitosta Loviisaan.

Rehnströmin mukaan pitäisi myös vihdoin päästä sopimaan puolustusvoimien kanssa uusien tuulivoimaloiden rakentamisesta Kaakkois-Suomeen. 

–Sehän tasapainottaisi sähkön tarjontaa, sillä Länsi- ja Itä-Suomessa tuulee eri aikaan, sanoi Rehnström. 

Vaikka selkeää ratkaisua Kaakonkulman ongelmiin ei löytynyt, mieliala oli kuitenkin toiveikas. 

–Tämä alue ei ole täysin näköalaton eikä tekemisen meininkiä puutu, vakuutti Suna Kymäläinen. 

Matkailukin nähtiin voimavarana. Ulkomaalaisia kiinnostaa suljettu raja ja etenkin sen esteaita. 

Toiveikkuutta löytyi myös Vaalimaa25 -tapahtumaa seuranneilta Virolahden lukiolaisilta. Moni oli huolissaan kotikuntiensa eli Miehikkälän ja Virolahden työpaikkojen hiipumisesta, mutta harva oli valmis avaamaan rajaa niin kauan kuin Ukrainan sota jatkuu. 

– Haluaisin kyllä asua jatkossakin maalla. Jos töitä löytyy, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jäisin tänne, sanoi Aino Pohjola. 

Nuoret toivovat kaakonkulmalle esimerkiksi datakeskuksia.

– Toivotaan, että hyvää tulee!, kiteytti Eemil Muurinen.