Me kaikki olemme joskus sortuneet virheisin. Virheet johtuvat useimmiten siitä, että muistamme asian väärin tai että olemme käyttäneet epäluotettavia lähteitä. Tämä on inhimillistä, mutta virheet voidaan aina korjata oikaisemalla antamamme väärä tieto ja urheilukielellä ”nostamalla käsi pystyyn virheen merkiksi”.

Valhe on sen sijaan tietoinen ratkaisu. Valheilla pyritään tukemaan omia tavoitteita, nolaamaan muita ja ehkä peittämään perimmäistä minäämme. Valheet oikaistaan vain siinä tapauksessa, että niistä on jääty kiinni, jos silloinkaan. Valheita käytetään myös manipuloitaessa toisia ihmisiä – jopa kokonaisia kansakuntia.

Demokratialla ja vapaalla medialla on tärkeä rooli valheisiin nojaavien tahojen pysäyttämisessä. Autoritäärisissä maissa ja diktatuureissa ei ole demokratiaa eikä vapaata mediaa. Kansalaisille syötetään vain sellaista tietoa, joka tukee valtaapitäviä. Jos totuuden kertominen ei tue vallassaolijoita, he turvautuvat valheisiin. Sanotaan, että kun valhetta toistetaan riittävän montaa kertaa, se muuttuu kansalaisten keskuudessa totuudeksi. Tai ainakin niin valtaapitävät uskovat, kunnes lopulta kaatuvat.

Viimeinen ankkuri totuuden ja oikeudenmukaisuuden tiellä on valtaapitävistä riippumaton oikeuslaitos. Jos kansalaiset kokevat tulleensa harhaan johdetuksi tai muutoin oikeuttaan loukatuksi, heidän on voitava luottaa, että oikeusistuin nojaa vain ja ainoastaan lakeihin eikä toteuta valtaapitävien poliittista agendaa.

Valheet ovat olleet usein verukkeina sodan aloittamiselle. Neuvostoliitto syytti valheellisesti Suomea itse ampumistaan Mainilan laukauksista Kannaksella ja katsoi saaneensa oikeutuksen hyökätä maahamme. Samanlaista informaatiosotaa Venäjä toteutti myös ennen Krimin valtausta ja helmikuussa 2022 aloittamaansa hyökkäystä Ukrainaan. Omille kansalaisilleen Venäjä on kertonut koko sodan ajan, että Ukraina kuuluu historiallisesti Venäjälle. Nämä Ukrainaan liittyvät valheet ovat maksaneet venäläisille jo yli miljoona uhria joko kaatuneina tai haavoittuneina, Ukrainaan kohdistuneista inhimillisistä ja aineellisista tuhoista puhumattakaan.

Maailman talousfoorumissa, Davosissa, USA:n presidentti Trump totesi, että ”USA teki virheen, kun se luovutti Grönlannin toisen maailmansodan jälkeen takaisin Tanskalle”. Tällä Trump loi valheellista mielikuvaa, että Grönlanti olisi jossakin vaiheessa kuulunut USA:lle. Hän myös väitti, että muut Nato-maat eivät ole koskaan tulleet USA:n avuksi, kun taas USA on ollut aina näiden tuki ja turva. Naton pääsihteeri korjasi onneksi valheen todeten, että kymmeniä tuhansia USA:n Nato-liittolaisten sotilaita taisteli USA:n rinnalla al-Quidaa vastaan Afganistanissa 2001 World Trade -center iskun jälkeen. Taisteluissa heistä kaatui tuhat ja haavoittui kymmenentuhatta. Trump ei myöntänyt virhettään. Totuus ei kai olisi sopinut hänen tarinaansa. Tämä on se virheen ja tietoisen valheen perustavaa laatua oleva ero.