Kotkan pääkirjaston audiotila täyttyi 10.10. torstaina lähes viimeiseen penkkiin. Kari-Matti Sahalan luentoa seurasi paikallisia, Kymenlaakson sukututkimusseuran aktiiveja sekä etenkin mäntlahtisia, vaikkei esitelmää pidetty Mäntlahden Toivolassa.
Luennon otsake ”Kun sukututkimus karkaa käsistä – Mäntlahden kylän asukkaat vuosina 1700–1920” on mielenkiintoinen, varsinkin kun Sahala on tehnyt sukututkimustyötä yli 30 vuotta, ja isolta osin Mäntlahden sukuja tutkien.
Sahalan tutkimus rikkoo perinteisen sukututkimuksen rajoja, kun tutkimuskohteena on kylä, kylän asukkaat, niin talolliset kuin palkolliset, apuväki ja asuinpaikkaa vaihtavat.
Tutkimuksessa on identifioitu n. 1500 mäntlahtelaista, löydetty lähes jokaiselle henkilölle syntymä- ja kuolinajat, sukulaissuhteet ja mahdollinen ammatti. Tutkimuksen myötä tulee läpileikkaus Mäntlahden kantasukuihin sekä 1800-luvun ja 1900-luvun alun muuttaneisiin sukuihin.
Sahalan tutkiessa insinöörimäisellä tarkkuudella Vehkalahden kirkonkirjat, tulee esille etenkin väliaikaisesti asuvien, talojen piikojen ja renkien taustoja.
Historiallisesti tarkasteltuna Sahalan tutkimus alkaa Ruotsinvallan ajasta, jolloin Mäntlahti kuului Kaarle XII:n hallitsemaan Ruotsin valtakuntaan.
Juhannuksena 1742 Mäntlahden valtasi Venäjän armeija ja Turun rauhassa vuonna 1743 entisen Kymenläänin alue pääpiirteiltään liitettiin Venäjään. Jo Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 Ruotsi oli joutunut luovuttamaan Venäjälle valtakuntansa itäisempiä osia, kuten Karjalan kannaksen, osa Laatokkaa ja Sortavalan alueen.
Vuoden 1721 alueet ovat lähes samoja, jonka Suomi menetti vuonna Moskovan rauhassa 1944 Neuvostoliitolle. Näitä 1700-luvun alkupuolella luovutettuja alueita kutsutaan Vanhaksi Suomeksi.
Ajanjaksollisesti Sahalan tutkimus päättyy vaiheeseen, jolloin Suomi itsenäistyi ja maassamme käytiin kansalaissota.
Ja mikä mielenkiintoisinta, Sahalan tutkimustyö haastaa perinteisen kylätutkimuksen, joka perustuu haastatteluihin, ns. kylämuistiin ja kirjoitettuihin lähteisiin.
Mäntlahden osalta tutkittu kylähistoria ulottuu aikaisintaan 1800-luvun lopulle, kun kansanmusiikin kerääjä Erkki Ala-Könni 1960-luvun alussa haastatteli Mäntlahden asukkaita.
Sahalan tutkimus tulee myös ajallisesti vastaan 1900-luvun alun sanomalehtiartikkeleita, joissa kerrotaan mm. Mäntlahden työväenyhdistyksen perustamisesta ja sen muutaman vuoden kestäneestä toiminnasta.
Työväenyhdistyksen toimijoiden nimissä esiintyy mäntlahtelaisia nimiä, mutta myös vieraita esim. Katajisto ja Tiihonen. Tähänkin historian epätarkkuuteen antanee Sahalan tutkimus vastauksen.
Lisäksi 1500 henkilön datasta saadaan selville väestön kehitys mm. vuonna 1742 kohonnut kuolleisuus.
Sahalan kokoamasta tutkimuksesta ja tietokannasta hyötyy etenkin Mäntlahdessa tehtävä historian tutkimus, joka saa itselleen faktisesti juuret vuodesta 1700. Tutkimus on myös oiva malli suku- kuin kylätutkijoille.
