Afrikkalaiseen sikaruttoon (ASF) menehtyneitä villisikoja löytyy tartuntavyöhykkeen ydinalueelta päivittäin.

– Esimerkiksi keskiviikkona 19.8. etsijät löysivät 18 kuollutta villisikaa, joiden lisäksi kansalainen löysi pellolta yhden raadon. Kaikkiaan ASF:ään menehtyneitä villisikoja on löydetty tähän mennessä 26, kertoo Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu. 

– Kaikki sikaruttoon kuolleet siat ovat löytyneet ydinalueelta. Myös ydinalueen ulkopuolelta on löytynyt joitakin kuolleita yksilöitä, mutta niissä ei tautia ole todettu.

Ruokavirasto piti viime viikolla torstaina medialle etäyhteydellä tiedotustilaisuuden, jossa käytiin läpi ASF:n tilannetta. Samanlaisia tiedotustilaisuuksia on luvassa säännöllisesti myös jatkossa.

Vaalimaalle on perustettu paikallinen tautitorjuntakeskus. Itärajan riistaportit on nyt suljettu koko tartuntavyöhykkeen matkalta, lukuunottamatta vesistöalueita, missä aitaa ei ole. Kiviruusu arvioi, että Venäjältä kulkeutuneet villisiat oleskelevat pääasiassa juuri kaakonkulman alueella, missä ne ovat tottuneet liikkumaan rajan molemmin puolin. 

– Portteja on aiemmin pidetty auki suomalaisen villieläinpopulaation rikastuttamiseksi. Venäjän sikaruttotilanteesta meillä ei ole ollut tietoa, eikä indikaatiota riista-aidan porttien sulkemiseen. Vuoden 2022 jälkeen ei ole ollut kunnon keskusteluyhteyttä Venäjälle.

Ydinalue aidataan

Tartuntavyöhykkeestä on uusin päätös tehty 14.8. Siinä ydinaluetta on hieman laajennettu. Ydinalueella on maastossa liikkuminen kielletty muutoin kuin teitä pitkin; tämä tarkoittaa myös marjastuksen ja sienestyksen kieltämistä alueella. 

– Jos on välttämätön tarve liikkua ydinalueella, eikä toiminnasta aiheudu eläintaudin vaaraa, voi hakea Ruokavirastolta poikkeuslupaa, ohjeistaa Sirpa Kiviruusu.

Ydinalueen rajoja selventämään on tällä viikolla tulossa varoituskyltit. Jonkin verran kylttejä on hankittu jo aiemmin ASF:n varautumissuunnitelman mukaisesti, mutta epäselvyyttä on ollut siinä, mihin niitä kiinnitetään. 

Ydinaluetta suunnitellaan myös aidattavaksi. 

– Todennäköisesti aitaamisalue noudattelee sairaiden yksilöiden esiintymisalueen eli ydinalueen rajoja. Rajaus perustuu asiantuntijoiden arvioon, tarvitaan myös negatiivisia tutkimustuloksia näytteistä jotta aidattava esiintymisalue pystytään määrittämään.

Aidatulla ydinalueella villisiat metsästetään hallitusti, minkä jälkeen alue pidetään niistä tyhjänä ja alue tarkkailussa. ASF -virus on hankala hävitettävä, koska se säilyy pakkasessakin kuukausia. Ihmiseen virus ei tartu, mutta ihmisen mukana virus voi siirtyä mekaanisesti, esim. kengänpohjissa tai autonrenkaissa.

Lisäksi tartuntavyöhykkeen reuna-alueille on mahdollista perustaa puskurivyöhyke. Tällaista tehotarkkailu on ollut käytössä Euroopassa alueilla, missä tautia on ollut.

Korvausasiat
vielä epäselviä

Tartuntavyöhykkeen rajoitukset muuttavat siellä asuvien, ja erityisesti ydinalueen elämää. Erityisesti kärsijöinä ovat maa- ja metsätalousalan yrittäjät. 

Viljan syyskylvöt ja korjuutyöt voivat jatkua alueella, mutta metsänhakkuita ei voida toteuttaa. Viljan osto alueelta on takkuillut, koska ostajilla on ollut epävarmuutta sen turvallisuudesta. Ainoat viljaa koskevat rajoitukset koskevat sikojen ravinnoksi tarkkoitettua viljaa ja kuivikeolkea, joita on varastoitava tietty aika ennen käyttöä.

– Taloudellisia vaikutuksia tulee varmasti myös muille aloille, mm. matkailu- ja tapahtumatuotantoyritykset kärsivät, Kiviruusu arvioi.

– Ruokavirasto korvaa eläintautilain nojalla eläintuontannon korvaukset.

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Eero Rautiainen toteaa, ettei lainsäädännöstä löydy suoraan vastausta muihin korvausasioihin.

– Muulle maataloudelle ja metsätaloudelle annettavat korvaukset ovat poliittisessa harkinnassa.