Itämeren suojelu on korostetusti esillä tämän vuoden Hamina Tattoossa, joten pitkäjänteistä työtä hienon merialueen pelastamiseksi tekevä John Nurmisen Säätiö on tapahtumalle luonteva yhteistyökumppani. Yhteistyössä toteutetaan muun muassa ”Liehu” -yhteiskonsertti Tervasaarella keskiviikkona 29. heinäkuuta. Konsertti alkaa kello 13.00.

– Olen jo pitkään halunnut tulla käymään Hamina Tattooseen. Tänä vuonna se toive vihdoin toteutuu, iloitsee meriympäristöjohtaja Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöstä. 

– Kerron Tattoo-viikon lauantaina Johanneksen kirkon Rauhan ja toivon tapahtumassa Itämeren suojelusta ja Säätiön työstä.

John Nurmisen Säätiön työ alkoi yli 30 vuotta sitten. Se alkoi merikulttuurin suojelusta, mutta laajentui nopeasti itse meren suojeluun: ei ole olemassa kulttuuriakaan, jos itse meri kuolee.

– Aloitimme Pietarin jätevesilaitoksista. Itämeren ravinnekuormitus oli selkeä ongelma johon oli puututtava. Tutkijoiden mukaan fosforinpoiston tehostaminen jätevesipuhdistamoilla oli kustannustehokkain ratkaisu.

Pistemäistä kuormitusta onkin saatu kuriin puhdistamotyöllä ja muilla toimilla. Sen sijaan niin sanottu hajakuormitus on edelleen iso ongelma. Siitä suurin osa on peräisin maataloudesta, ja sateiden mukana vesistöihin valuvia ravinteita on vaikea saada kiinni. Toivoa on silti olemassa ja tehty työ on jo tuottanut tulosta.

– Vaikka rehevöityminen on edelleen ongelma, meri on jo paikoin siinä kunnossa että olemme päässeet tekemään kasvillisuutta ennallistavia toimia. Lannoitesatamat ovat yllättävänkin suuria meren ravinnekuormituksen lähteitä. Sitä on saatu vähennettyä muun muassa koulutuksen avulla. Täytyy kiittää Kymenlaakson satamien ihmisiä siitä innosta, jolla he ovat olleet asiassa mukana.

Meren suojeleminen ja ennallistaminen on hidasta työtä. Vaikka päästöjä pystyttäisiinkin vähentämään, lisää ilmastonmuutos sateita ja se lisää ravinnevalumia. Itämeren lämpeneminen on sekin monella tavoin vaarallinen asia. Ulla Rosenström kuvaakin työtä taisteluksi aikaa vastaan.

Säätiön osin yksityisten henkilöiden lahjoituksin rahoitettava työ on hyvin konkreettista. Yksi esimerkki siitä on öljyntorjuntapuomien kiinnityspisteiden rakentaminen Itäisen Suomenlahden ulkosaaristoon yhteistyössä Metsähallituksen, rajavartioston ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa sitä ei-toivottavaa hetkeä varten, jolloin Suomenlahdella tapahtuu paha öljyonnettomuus.

– Metsähallituksen ihmiset ovat toivoneet jo pitkään noita kiinnityspisteitä. Ne nopeuttavat huomattavasti puomien laittamista. Elokuulla työhön valittu kotkalainen yritys lähtee poraamaan pultteja kallioon. Toiveena on, että niitä saadaan jatkossa koko Suomenlahden rannikolle aina Hankoon saakka.

John Nurmisen Säätiössä seurataan huolestuneena Venäjän Ukrainan-hyökkäyssodan lisäämiä ympäristöriskejä Suomenlahdella. Niitä on muitakin kuin huonokuntoiset öljytankkerit kokemattomine miehistöineen yhdellä maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista.

– Ukrainan drooni-iskut Venäjän öljysatamiin voivat aiheuttaa isoja päästöjä. Droonit voivat osua myös tankkereihin. Hybridisodankäyntiin kuuluvat tahalliset vahingonteot ovat mahdollisia. Sotaan kuuluu myös disinformaatio ja GPS-häirintä, Rosenström luettelee. 

– Ennen sotaa meillä oli hyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa venäläisten kanssa. Nyt se on katkennut.

Monelle voi olla yllätys, että tiheästi asuttu Lvivin alue Ukrainassa kuuluu sekin Itämeren valuma-alueeseen. Sielläkin tehtävällä työllä voidaan suojella herkkää merialuetta, ja senkin tekeminen on vaikeutunut. Yksittäiselle Tattoo-kävijälle Ulla Rosenström muistuttaa, että hienon merialueen pelastamiseen meistä jokaisella on käytettävissä yksinkertaisia keinoja:

– Syö enemmän Itämeren kalaa ja vähemmän lihaa, kuluta vähemmän ja kierrätä tavaroita, vie jätteet lajitteluun ja jos mahdollista, kävele tai aja polkupyörällä autoilun sijaan.