– Väsymystä, turtumista ja epätoivoa. Uhrauksia kuitenkin kestetään, koska muita vaihtoehtoja ei ole, kuvaa Ukrainan sodan keskellä asuvien ihmisten tuntemuksia keväästä 2022 lähtien seurannut toimittaja Maxim Fedorov. Hän puhui Ukrainasta ja omasta kirjallisesta tuotannostaan viime viikon maanantaina täydelle salille Haminan pääkirjaston Kasper-salissa.

Fedorovin mukaan ukrainalaisten arki pyörii ainakin suurimmissa kaupungeissa pääosin hyvin. Ruuastakaan ei ole pulaa. Etenkin Kiovassa väestö on hyvin Eurooppa-orientoitunutta. Ero on suuri verrattuna Venäjän nuorisoon, jota valmennetaan sotimaan myös tulevaisuudessa.

Pietarissa, eli silloisessa Leningradissa vuonna 1985 syntynyt Fedorov opiskeli suomea sekä Venäjällä että Suomessa. Vuonna 2013 hän aloitti työskentelyn toimittajana Ylen venäjänkielisissä uutisissa. Koska hänen äitinsä suku on kotoisin Odessan alueelta, hän hallitsee myös ukrainan kielen. Niinpä häntä pyydettiin lähtemään Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi.

Toimittajan työnsä lisäksi Fedorov on kirjoittanut kolme Ukrainan sotaa, maan paikkakuntia ja Suomen sekä Ukrainan suhteita käsittelevää kirjaa. Niistä ensimmäisessä seurataan ihmiskohtaloita sodan varjossa sekä ukrainalaisten sota-arkea. Toisesta teoksesta suunniteltiin alun perin matkailuohjelmaa televisioon.

– Suomalaiset törmäävät sotauutisoinnissa sellaisten kaupunkien nimiin, joiden kulttuuri- ja historiallisesta merkityksestä heillä ei ole tietoa. Sodan näyttämö avautuu kirjassani ukrainalaisten paikkakuntien kautta.

Ukrainan alueella on sodittu usein, ja sotijoina ovat olleet suurvallat. Ensimmäinen maailmansota hävitti erityisesti läntistä Ukrainaa, toisessa kärsivät etenkin maan keskiosat. Nykyinen sota turmelee ja tuhoaa varsinkin maan itäisiä osia. Fedorov ei usko, että kaikkia sodassa tuhoutuneita kaupunkeja tullaan enää rakentamaan uudelleen, vaikka Ukraina saisikin ne takaisin tulevassa rauhansopimuksessa. Elämän edellytykset on tuhottu.

Moni asia yhdistää Ukrainaa ja Suomea. Usein ne liittyvät yhteiseen itäiseen rajanaapuriin. Kolmannessa kirjassaan Fedorov käsittelee Suomen ja Ukrainan suhteita niiden itsenäisyyksien aikoina. Ukrainassa niistä ensimmäinen saavutettiin tammikuussa 1918, eli vain noin kuukausi Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen.

– Ensimmäisen itsenäisyyden kausi (1918–1921) oli Ukrainan kansantasavallassa kaoottista aikaa. Sen jälkeen kun bolshevikit valtasivat maan, ukrainalaiset jatkoivat itsenäisyystaistelua ulkomailta käsin. Suomen talvisodassa taisteli ukrainalaisia molemmilla puolilla. Maiden taiteista löytyy paljon yhteneväisyyksiä. Monesti ne käsittelevät Venäjän uhkaa.

Fedorov on palaamassa lähiaikoina takaisin asemapaikalleen Kiovaan. Ensi syksynä häneltä ilmestyy Suomessa peräti kolme uutta kirjaa. Ne käsittelevät suomen kieltä, ukrainan kielioppia sekä drooneja, noita taistelukentän uusia kuninkaita.