Kolmen asunnon rivitalon edestä loivasti kohti Salmenvirtaa viettävää pengerrettyä pihaa on vaikea ohittaa ihailematta. Komeiden mäntyjen, korkean katajan, koivujen ja tuuheiden tuijien hallitsema piha on kesällä täynnä värikkäitä yksityiskohtia, moni- ja yksivuotisia kukkia ja kauniita asetelmia.

Asuntojen edustoja ei ole erotettu aidoilla, vaan koko piha on kuin yhteinen suuri puisto. Koko komeus on luotu naapurusten hartiavoimin.

Haminan Saviniemessä, Kauppiaankadun ja Kivipajankadun kulmassa sijaitseva rivitalo valmistui vuonna 1987.

Kolmen perheen rivitalossa asuu edelleen kaksi sen alkuperäistä asukasta, leskirouvat Stina Pullinen ja Tessa Tuutti. Talo rakennettiin kalliolle ja melkein koko tontin alapuolinen piha-alue oli kivikkoista. Kiviä käytettiin pihan pengertämiseen. 

– Mieheni Jorma toi lisäksi kiviä saaresta, kertoo Stina Pullinen. Tuuttien asunnon edustalla oli monttu, johon tuotiin täyteainetta mm. K-market Kanuunan rakennustyömaalta. Alusta pitäen pihan rakentaminen oli naapurusten yhteinen asia, mutta erityisen rakas se oli juuri Jorma Pulliselle, joka kantoi töistä päävastuun. 

– Vain kerran meille tuli kiistaa, muistelee Tessa Tuutti. Jorma Pullinen oli sanonut, ettei pihan alaosassa kasvanut hento kataja tulisi menestymään kasvupaikallaan, vaan se pitäisi siirtää. Sanoin, että vain minun kuolleen ruumiini yli se siirretään!

Tessan uhkaus tepsi, kataja sai jäädä paikalleen. Yksin kasvaneesta katajasta tuli poikkeuksellisen komea puu, jonka uumenissa pikkulinnut viihtyvät.  

Rivitalon pihamaa ei ole arkkitehdin suunnittelema, vaan ajan myötä muotoutunut.

– Joka kiven kolosta tulee luonnonkukkasia tai sinne istutettuja monivuotisia, kertoo Tessa Tuutti. Mutta on myös paljon pysyvää. Seinillä kiemurtelee erivärisiä kärhöjä ja köynnösruusuja. Kesällä Tessa Tuutin piha-alueelle ilmestyvät riippupelargoniat, amppelikurkut, jättitomaatit ja hajuherneet. Stina Pullinen puolestaan harrastaa ruukkukukkia. 

– Yhdessä on valkoisia, toisessa punaisia ja kolmannessa sinisiä kukkia, hän kertoo. Lajikkeita vaihdellaan harvoin, pensaiden paikkoja sen sijaan useammin.

Hyötypuutarhasta mehut ja hillot

Laajan pihamaan yhteen nurkkaukseen naapurukset ovat perustaneet hyötypuutarhan, jossa kasvaa omena- ja luumupuita, herukkapensaita ja laatikoissa erilaisia yrttejä ja jopa perunaa.

– Elän omilla perunoilla jouluun asti, kehaisee Stina Pullinen. Marjoista, luumuista ja omenoista naiset valmistavat mehuja ja hilloja, jotka kelpaavat hyvin myös jälkikasvulle. 

Mutta kovaa työtä laajan ja vaativan piha-alueen hoitaminen vaatii. Leskeksi jäätyään naiset ovat joutuneet jo muutaman kerran turvautumaan ulkopuoliseen apuun.

Syksyllä haravointiin palkattiin Haminassa asuvia ukrainalaisia, ja jatkossa ulkopuolinen apu voi olla enemmänkin tarpeen. Puiden ja pensaiden hoitoleikkuut naiset kuitenkin hoitivat kahdestaan, ja myös kuluvan kevään haravoinnit on pystytty hoitamaan itse. 

– Olen vienyt jo kymmenen säkillistä haravointijätettä pois, kertoo Tessa Tuutti. Naiset vakuuttavat jatkavansa puutarhan hoitoa mielellään, sillä puutarha ei ole koskaan valmis. 

– Se vaatii aina huolenpitoa, muutenhan rikkaruohot ottavat vallan, sanoo Stina Pullinen. 

– Sitä paitsi siinä näkee kättensä työn ja siitä saa hyvän mielen! Muutto kerrostaloon ei ole kummallakaan suunnitelmissa.