Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kymenlaakson liitto käynnistivät marraskuussa 2023 hankkeen Kymenlaaksoon sijoittuvan kansallisen logistiikka-alan osaamiskeskuksen perustamiseksi. Hanketta veti erityisasiantuntija, kenraaliluutnantti evp. Timo Kakkola.
Nyt hankkeesta on tullut todellisuutta, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhteydessä toimiva logistiikan osaamiskeskus ELI, European Logistics Institute, avattiin virallisesti maanantaina.
ELI:n johdossa on vankkaa osaamista puolustushallinnosta, osaamiskeskuksen johtaja Vesa Vainiolla ja suunnittelupäällikkö Petri Ollilla on sotilastausta mm. logistiikan johtamisessa.
Avajaisjuhlallisuudet pidettiin merikeskus Vellamossa, jonka auditorioon oli kokoontunut huomattava joukko huoltovarmuuden, turvallisuuden ja logistiikan asiantuntijoita.
– Koulutuksen, harjoitusten, tutkimuksen, kehittämisen ja standardisoinnin yhdistäminen osoittaa instituutin laaja-alaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta, totesi tervehdyspuheen pitänyt puolustusministeri Antti Häkkänen.
– Erityisen tärkeää on, että instituutti käsittelee laajaa aihepiiriä kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja logistiikan sekä huoltovarmuuden kontekstissa. On vaikea keksiä tätä ajankohtaisempaa ja tärkeämpää näkökulmaa.
Osaamiskeskuksella on valtakunnan tason ohjaus, ja tarkoitus on, että sen toiminta skaalautuu myös kansainvälisesti. Taka-ajatuksena tässä on, että ELI kenties jonain päivänä on yksi Naton osaamiskeskuksista.
Euroopassa on lähes 30 koulutukseen ja tutkimukseen keskittyvää Naton osaamiskeskusta, joista jokaisella on oma erikoisalansa. Logistiikan turvallisuus sieltä vielä puuttuu, ja sitä Suomeen tavoitellaan.
Isot investoinnit Kymenlaakson turvallisuusinfraan
Antti Häkkänen kertoi myös tulevista investoinneista Kymenlaakson infrastruktuuriin.
– Pelkästään puolustusministeriön puolelta investoimme Kymenlaakson turvallisuusinfraan yli 100 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella. Tämä 400 miljoonan euron kokonaisuus tukee Kymenlaakson ja koko Kaakon roolia valtakunnallisesti tärkeänä turvallisuuden, teollisuuden ja logistiikan keskittymänä.
– Teemme myös hallituksessa voimakkaita uudistuksia yritystoiminnan vauhdittamiseksi, jotta työllisyys ja talouskasvu vauhdittuisivat koko maassa. Olemme myös tehneet jatkuvasti töitä uusien merkittävien teollisten investointien saamiseksi Kaakkoon ja koko Suomeen. Esimerkiksi uudella yritysverokannustimella on kannustamme yrityksiä puhtaan energian akkuteollisuuden investointeihin. Kotkassa on Keltakallion alueella kohta jo kuokka maassa.
Satelliittikuva paljastaa geopolitiikan valtaväylät
Juhlapuheen piti puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.). Hän käytti puheensa tukena kahta kuvaa. Toinen oli tasoon avattu maailmankartta, johon oli merkitty Euroopan ja Lähi- sekä Kauko-Idän tällä hetkellä käynnissä olevat jännitteet, konfliktit ja kriisit.
– Näissä kaikissa on Venäjä jollain tapaa mukana. Jos Ukrainaan saadaan rauha, jatkuu väkivalta ja levottomuudet näissä muissa.
Kopran mukaan meillä on taipumus ajatella tapahtumia liian suppeasti Venäjä-Ukraina-Suomi -akselin kautta.
Toinen, satelliittikuva avaa näkymän suurvaltojen sotilaallisiin ja taloudellisiin intresseihin arktisella alueella. Niiden valossa Yhdysvaltojen kiinnostus esimerkiksi Grönlannin hallintaan näkyy konkreettisesti.
– Euroopan natomaiden on käytettävä enemmän rahaa omaan puolustukseensa. Suomi on kasvattanut puolustusbudjettiaan reippaasti. Mutta sekin on selkeästi nähtävissä, että puolustusmenojen osuus bkt:sta korreloi pääkaupungin etäisyyteen Venäjästä, totesi Kopra.
Lue myös juttumme aiheesta viime vuodelta: https://reimari.fi/2024/02/13/kymenlaakso-saa-logistiikan-huippuyksikon/
