Kirkkojärven ja Pyhällön koulujen vanhempaintoimikunnat kantavat huolta entisen Vehkalahden alueen viimeisten maalaiskoulujen säilymisestä. Asian tiimoilta toimikunnat ja kyläaktiivit järjestivät avoimen keskustelutilaisuuden Kirkkojärven koululla torstaina 23.5.
Koulun liikuntasaliin kertyi runsaasti yleisöä, kyläläisiä, koululaisten vanhempia ja kaupunginvaltuutettuja. Erikseen oli esitetty kutsu myös kaupungin viranhaltijoille, joita ei paikalla kuitenkaan näkynyt.
Paikallaolijoiden mielestä kovin hyvää kuvaa eivät viranhaltijat itsestään anna linnoittautuessaan hiljaisuuteen.
– Puheyhteyttä on vaikea saada, yhteydenottopyyntöihin ei vastata, tiedottaminen on puutteellista ja avointa keskustelua ei ole, summasi kyläaktiivi Matti Filppu koululaisten vanhempien tuntemuksia.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime keväänä palveluverkkoselvityksen, jossa esitettiin Kirkkojärven koulun lakkauttamista 2026. Ilmoille on päässyt myös huhu, että koulu saatettaisiin lakkauttaa jo aiemmin. Asiaa ei ole vahvistettu eikä kielletty, kuulemistilaisuuden ajankohdasta ei liioin ole tietoa.
Vastaamattomien kysymysten joukkoon kuuluvat myös lakkautusesityksen perustelut.
– Mitä säästöjä koulujen lakkauttamisesta todellisuudessa syntyy? Mitä kustannuksia aiheutuu koulukuljetusten järjestämisestä, entä miten käy esikoululaisten? Kokonaisuus tuntuu olevan hahmottumaton ja kiire on määräävin tekijä.
Paikalla olleet valtuutetut valottivat omalta kohdaltaan päättäjän vaikeaa roolia.
– Tähän asiaan liittyy monta mysteeriä. Palveluverkkoselvitys on muuttanut jo muotoaan, sekin mitä on hyväksytty. Asioista ei ole tarpeeksi tietoa ja sitten pitäisi kiireessä tehdä päätöksiä, sanoi Jalle Niemelä (liik.).
– En ymmärrä sitä että rakennetaan lisää kouluja, jotta näitä vanhoja voitaisiin poistaa, Sauli Ojala (kes.) totesi.
Valtuutettujen puheenvuoroista kautta linjan kuului tarve avata selvitys uudelleen arvioitavaksi.
Yleisöä puhutti myös kasvatus- ja koulutusvaliokuntaan 12.6. päätettäväksi tuleva esitys Pyhällön ja Kirkkojärven koulujen muuttamisesta kaksiopettajaiseksi.
Vallalla on suuruuden ihannointi
Näkökulmia keskusteluun toi kasvatustieteiden tohtori Taina Peltonen. Hän on pienten koulujen, yhdysluokkaopetuksen ja perusopetuksen asiantuntija, jota kysytään luennoimaan niin kotimaassa kuin ulkomaillekin. Peltonen on urallaan toiminut opettajana, rehtorina, sivistystoimenjohtajana ja tutkijana.
Yli puolet Suomen peruskouluista on lakkautettu viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Peltosen mukaan lakkautustahti kiihtyi 90-luvulta lähtien noin sataan kouluun per vuosi.
– Kun koulutuksen palveluverkkoa puretaan, se aloitetaan maaseudulta ja lähiöistä, Peltonen sanoo.
– Tasa-arvokäsityksemme on muuttunut, haja-alueiden lasten tarpeet jäävät sivuun. Vallalla on suuruuden ihannointi ja kuvitelmat isoissa yksiköissä syntyvistä säästöistä.
Taina Peltonen sanoo olleensa itsekin sivistysjohtajana lakkauttamassa pieniä kouluja.
– En sano, ettei koulua voi lakkauttaa, jos oppilaita ei kerran ole. Olen itsekin ollut esittämässä 10 oppilaan ja 16 oppilaan koulun lakkauttamista.
Mikä on pieni koulu, on käsitteenä häilyvä. Jollekin se on alle 10 oppilaan koulu, toiselle 50 oppilaan koulu.
– Esimerkiksi 20–40 oppilaan koulut ovat varmasti hyviä kouluja. Se, että opetuksen laatu olisi suuressa koulussa parempi, ei perustu tutkittuun tietoon.
Peltonen ottaa kantaa myös yhdysluokkien puolesta.
– Yhdysluokkiin suhtaudutaan usein turhan negatiivisesti, koska niistä ei ole tarpeeksi tietoa. Yhdysluokissa lapsista tulee itsenäisempiä. Sosiaalinen asema on erilainen kuin samanikäisten kanssa, yhteistyö, toisten huomioonottaminen ja vastuunotto kehittyy enemmän kuin pelkästään samanikäisten kanssa.
Peltonen kertoo, että yhdysluokkien opettajien johtamistaidot kehittyvät, koska he joutuvat miettimään opetusstrategiaansa tarkemmin.
Taina Peltonen pitää erikoisena sitä, että viranhaltija päättäisi yksin esim. tuntikehyksestä.
– Yleensä koulut esittävät tarpeensa, ja asioista keskustellaan yhdessä. Ei ole nykypäivää, että yksi henkilö päättää kyselemättä.
