Helsingissä asuva 22-vuotias Annika Tulokas sai viime keväänä idean, jonka hänen Haminassa asuvat isovanhempansa, Aila ja Matti Sahala, hyväksyivät heti. Annika leipoisi hapanjuurileipää myytäväksi Sahaloiden pihassa, joka olisi Tattoon aikana auki yleisölle. Kukaan heistä ei arvannut, millainen menestystuote leivistä tulisi.

Viiden päivän aikana hapanjuurileipiä ja saaristolaisleipiä myytiin 600 kappaletta. 

Sosiaalisen median markkinointia työkseen tekevä Annika tutustui hapanjuureen jo 8-vuotiaana saatuaan kummitädiltään ensimmäisen juuren. 

– Vuotta myöhemmin se kuoli ja leipomisinto syttyi uudelleen vasta neljä vuotta sitten, kun pyysin häneltä  juurta toisen kerran, kertoo Annika. Nyt käytössä oleva juuri on noin 20 vuotta vanhaa. 

Annikalla oli päässään selkeä visio siitä, mitä Tattoon aikana myytäisiin. Päivittäin myytäisiin kymmenkunta leipää ja jäljelle jääneet leivät jaettaisiin suvulle. Juurtakin oli tallella vain sata grammaa, kun yhteen taikinaan tarvitaan 600 grammaa.

– Piti ruveta syöttämään sitä juurta vedellä ja vehnäjauhoilla, että saataisiin edes ne 10 leipää, Annika kertoo. Kun Sahaloiden piha avattiin Tattoo-tiistaina puoliltapäivin, myynnissä oli 40 leipää, jotka myytiin heti loppuun. Loppuviikosta kysyntä kasvoi rajusti ja lopulta leipiä haettiin Sahaloilta vielä Tattoon päättymisen jälkeenkin. 

– En ollut yhtään varautunut suureen kysyntään, Annika tunnustaa. Tuotantomäärää piti nostaa ja apuun tuli Annikan lähipiiri. Isä rahtasi jauhoa 20 kilon säkeissä Jalon Myllystä Liikkalasta. Jauhoa kului yhteensä noin 200 kiloa. Äiti auttoi paistamaan osan leivistä perheen mökillä ja hoiti leipien myyntiä yhdessä Annikan poikaystävän ja parin muun henkilön kanssa.

Harrastajaleipuri itse teki joka päivä aamuyöhön asti taikinaa ja muotoili leipiä jääkaappiin, nukkui muutaman tunnin ja nousi viideltä paistamaan leipiä. Annika ei käyttänyt leipäprojektiin lomaansa, vaan teki varsinaista työtään etänä sillä aikaa, kun leivät paistuivat uunissa. Seurauksena olivat selkäsärky ja käsikrampit. 

– Yllätin kyllä itsenikin siinä, kuinka paljon ihminen kykenee tekemään töitä, kummastelee Annika, joka tehoviikon jälkeenkään ei näytä yhtään väsyneeltä. Juurtakin kertyi lopulta niin paljon, että Annika on myynyt sitäkin innokkaille ostajille. 

Leipien kappalehinta oli 5-10 euroa, joten Tattoo-viikosta jäi Annikalle käteen melkoisen mukava potti. Siksi on aivan mahdollista, että Annikan normihapanjuurileipää, karpalo-cashew-leipää ja saaristolaisleipää on tarjolla seuraavankin Tattoon aikana kahden vuoden kuluttua.