– Time: ten minutes left, kajahtaa kaiuttimista. Ilmassa leijuu palaneen käry, kun seppä sovittaa muotoilemaansa kenkää hevosen kavioon. Haju lähtee hevosen kavion sarveisaineesta, kun kuuma metalli polttaa sen pinnasta ohuen kerroksen. Sarveisaine on samanlaista kuin ihmisellä kynsissä tai hiuksissa. 

Harjun Oppimiskeskuksessa käytiin 13.-15.8. kengittäjien pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Samaan aikaan kilpailivat suomalaiset kengityssepät Suomen mestaruuksista. Kilpailun järjestelyistä vastasi Suomen Kengityssepät ry.

– Kilpailu on vaativa, kertoo kilpailuun osallistuva Lauri Lehtinen. Sysmässä asuva Lehtinen on toiminut kengitysseppänä 16 vuotta. Hän on osallistunut SM-, PM- ja EM -kilpailuihin jo useamman kerran.

Loppukilpailussa sepät valmistavat kengät itse. Kengän tekeminen alkaa suorasta raudasta. Katsotaan millainen kavio hevosella on, mietitään kengän muoto ja valitaan rauta. Kavio vuollaan, metalliaihio kuumennetaan ahjossa ja muotoillaan alasimella kavioon sopivaksi. 

Valmis kenkä naulataan ja viimeistellään työ naulankantojen niittauksella ja kavion pinnan siistimisellä.

Lehtinen kengittää etupäässä ratsuja. Kengityksellä pyritään suojaamaan kaviota kulumiselta, tukemaan kaviomekanismia ja takaamaan turvallinen liikkuminen erilaisilla alustoilla.

Kilpailussa on mukana myös isä ja poika, Mika ja Pasi Nurmi Varsinais-Suomesta. 

Mika Nurmella on 36 vuoden kokemus kengittäjänä. Hän tekee mm. hevossairaalan klinikalla sairaskengityksiä ja siinä ohessa myös asiakaskengityksiä. Poika Pasi Nurmi on kasvanut hevosten parissa, ja aloitti kengityksen opettelun 15 -vuotiaana isän opissa. Sittemmin hän on kengittäjän erikoisammattitutkinnon lisäksi hakenut oppia myös alan muilta mestareilta.

–  Täällä Harjussa on ollut erittäin hyvää palvelua ja hyvä tekemisen meininki koko kilpailun ajan. Kengityspaikat pidetään puhtaana, hevosista huolehditaan kengityksen aikana hyvin. Kaikki auttavat, ja jos jotain tarvitaan, niin apu tulee heti, Mika ja Pasi kertovat.

– On myös kätevää, että kilpailut, ruokailut ja majoitus on samassa paikassa. Monesti majoituspaikat ovat kaukana ja hajallaan. Nyt voidaan olla paljon tiiviimmin yhdessä ja viettää myös vapaa-aikaa porukalla.

Päivän väsymys huuhdottiin saunassa

– On ollut aivan mahtava kisa, hehkuttaa tanskalainen Ronni Thomsen.

– Kaikki järjestelyt ovat huippuluokkaa. Hyvä ruoka ja majoitus, hevoset ovat olleet tosi hyvin käyttäytyviä, ja apuna olleet opiskelijat tehokkaita ja ystävällisiä. Ihan mitä vaan on tarvittu, on saatu heti.

Pääkilpailu käytiin lauantaina. Edellisen illan kilpailijat viettivät meren rannalla Oppimiskeskuksen Rantaharjun saunamökillä.

– Joo, päästiin tutustumaan perinpohjaisesti suomalaiseen saunatraditioon, Ronni naureskeli.

Sjellannissa, lähellä Kööpenhaminaa kengittäjänä työskentelevä Ronni kengittää pääasiassa ratsuja.

– Jonkun verran lämminverisiä ratsuhevosia, mutta pääasiallisesti kuitenkin islanninhevosia. Olen erikoistumassa islanninhevosten askellajikengitykseen.

Tanskalaisilla oli pitkä matka Virolahdelle.

– Kahdella autolla tultiin. Matka kesti 30 tuntia, mutta ei haittaa. Jos kilpailuja järjestetään tällaisissa puitteissa, niin taidan alkaa vallan kilpailusepäksi!