Seppo Kallio on omakotitalojen rakentaja, joka tunnetaan Haminan seudulla. 18-vuotiaana käynnistyneen uran aikana on hänen käsissään noussut näihin maisemiin yli 50 omakotitaloa ja lukematon määrä kesämökkejä, usein laitureineen.

Ukrainan sodan ja laman vaikutukset tuntuvat monin tavoin myös rakentamiseen.

–Nyt on töiden painopiste siirtynyt korjausrakentamisen ja talojen laajennusten puolelle. Viimeisin uusi taloni valmistui 2024 ja siihen loppui talojen kysyntä, kertoo Seppo.

Parempia aikoja talonrakentamisessa ei liene edes luvassa, sillä uusien rakennuslupien hakeminen on Haminassa vähentynyt rajusti vilkkaista vuosista. Viime vuonna Haminassa haettiin lupia ok-talojen rakentamiseen muutama, eikä haku ole tänä vuonna ainakaan vilkastunut.

Seppo muistelee, että vilkkaimpina vuosina häneltä valmistui viisikin taloa vuodessa.

–Toki silloin oli työvoimaakin kaksi, kolme timpuria. Työn alla oli samaan aikaan monta taloa, joiden työvaiheet pyrittiin rytmittämään työvaiheiden mukaan.

Rakentamisen ensiopit Seppo sai isältään Helge Kalliolta, joka ehti paperitehtaan töiden lomassa myös rakentamaan.

–Kun koulunkäynti ei aina kiinnostanut, viihdyin paremmin isäni töissä apupoikana. 18-vuotiaana sain sitten ensimmäisen talourakkani.

Kivuliaasti sujuneen keskikoulun jälkeen oli edessä ammattikoulu. Sen jälkeen insinööriopinnot Seppo aloitti Kotkassa. 

–Matematiikka oli Tekussa minulle kova haaste, sillä kahta lukuunottamatta luokan muut oppilaat olivat matikkansa lukeneet jo lukiossa. Oli selvitettävä oppimäärät muutamassa kuukaudessa. Itse rakentamisen liittyneissä aineissa olin muita edellä.

Talonrakentajaa ei Seppo Kalliosta pitänyt oikeastaan tullakaan, sillä urahaaveet olivat aivan muualla. Metsäluonto kiehtoi jo lapsena ja kiikarit kaulassa Seppo kulki lähimetsät oppien tuntemaan eri lintulajit ja muut luonnon ihmeellisyydet.

–Pyhällössä pappani luona vieraillessani 1960-luvulla pääsin tutustumaan tunnettuun luontotutkijaan tohtori Lars Fagerströmiin, joka oli isäni eno. Hän tutki kesäpaikassaan hyönteisiä, joita kannoimme serkkujeni kanssa tohtorille tutkittaviksi penni per hyönteinen -taksalla.

–Luontotutkijan työ oli ensimmäinen haaveammattini, mutta se ei koskaan toteutunut. Onneksi luonto jäi.

Rakkaus luotoon ja metsiin ei ole hellittänyt. Vapaa-aikanaan Seppo viihtyy puolisonsa Jaana Peltolan kanssa tämän kotipaikalla Pyhällössä. Vanhalla pientilalla on tarjolla aina pientä tekemistä, metsät avautuvat vieressä ja perheen koirat, kaksi skotlanninterrieriä järjestävät lisäohjelmaa.

Laaja ystäväpiiri tuntee Seppo Kallion myös erämiehenä. Aktiivina hän on mukana muutamassa hirviporukassa ja suurpetoyhdyshenkilön työtkin ovat tuttuja.

–Hirvijahdeissa olen mukana mutta usein ilman asetta. 10 vuoden aikana olen laukaissut aseeni jahtiretkillä vain kahdesti ja saalistakin on tullut.

Luontoihmisenä Seppo Kallion mielenkiinnon kohteena on myös paikallinen historia. 

Rautakautisiin tutkimuksiin hän innostui hankittuaan miinaharavan.

–On löytynyt rautakautisia asuinpaikkoja, joilta olen sitten löytänyt sen aikaisia tarvekaluja kuten rautaisia putki- ja tappikirveitä. 

Haminan Rautaukko Seposta tuli, kun hän pystytti oman masuunin, jossa hän jalosti pelloilta löytynyttä kivikautista kuonaa rautamalmiksi.

–Raudantekijänä olen esiintynyt useissa keskiaikaistapahtumissa, esimerkiksi Hämeenlinnassakin kymmenkunta kertaa. Nyt on kiertävä masuunin päässyt kylmenemään muiden kiireitten alla ja harrastustoiminta on painottunut perinteisten puukkojen valmistamiseen.