Tämän talven pakkaset ovat saaneet haminalaisetkin miettimään kotiensa lämmitysratkaisuja ja niiden kustannuksia. Tallinmäellä asuvalla, alalla 20 vuotta yrittäjänä toimineella Hannu Pekkarisella on hyviä vinkkejä siihen, mitä asiassa voi ja kannattaa tehdä oman asumismukavuutensa ja lompakkonsa hyväksi. 

Tekniset ratkaisut ja lämmön lähteet ovat muuttuneet rajusti niistä ajoista, kun Pekkarinen perusti energia- ja kiinteistöpalveluja tarjoavan yrityksensä EKP Pekkarinen Ky:n. 

– Silloin maakaasu oli halutuin, edullisin ja helppohoitoisin lämmitysmuoto. Tänä päivänä siihen liittyvät työt ovat lähinnä purkutöitä ja pienkohteiden nestekaasuasennuksia. Sittemmin kaasusta ja öljystä siirryttiin maalämpöön, ja nyt kysellään vesi-ilmalämpöpumppuja.

Pekkarinen muistuttaa, että vesi-ilmalämpöpumpun hankkimisessa säästää maalämpökaivon tekokustannukset, mutta käyttökulut ovat kalliimmat. Yli 20 asteen pakkasilla pumppujen lämmöntuotanto tahtoo olla suoran sähkövastuksen varassa. Laitteisto on myös pääosin ulkosalla ja säiden armoilla. 

Aurinkosähköjärjestelmät ovat lisääntyneet. Harmi vain että juuri loka-maaliskuulla kun lämmityssähkölle on suurin tarve, niiden energiantuotanto on kaikkein pienimmillään. Kesällä sähköä taas tuppaa tulemaan enemmän kuin tarpeeksi. 

Ilmalämpöpumppujen ulkoyksikkö löytyy nykyään melkein talon kuin talon seinustalta. Tekniikka on kehittynyt, mutta turhan päiten ei kannata vaihtaa vanhaa ja toimivaa laitteistoa uuteen. 

– Itselläni on käytössä kuusi ilmalämpöpumppua. Vanhin on vuodelta 2005 ja se pelittää edelleen. Nyrkkisääntö voisi olla, että kymmentä vuotta vanhempaan laitteeseen ei enää kannata tehdä isoa remonttia, eikä toimivia laitteita kannata vaihtaa paremman hyötysuhteen toivossa.

Vuoden kierto kannattaa ottaa ilmalämpöpumpun käytössä huomioon. Moni tekee Pekkarisen mukaan kesähelteiden tullen sen virheen, että he sammuttavat aamulla töihin lähtiessään pumpun, ja laittavat sen taas kotiin palatessaan viilentämään huoneita. Tulos: sähköä ei säästy, kurkku kipeytyy eivätkä talon rakenteet tykkää alituisista lämpötilan vaihteluista. 

– Laitan itse keväällä pumput jäähdytysasentoon, puhallinnopeudet automaatille ja lämpötilaksi 24-25 astetta. Silloin ne poistavat myös kosteutta sisätiloista, eli vähentävät tukalaa helteen tunnetta. Syksyn tullen muutan laitteen taas lämmityskäytölle ja pudotan lämmöt 22 asteeseen. Siinä se saa olla kevääseen asti.

Ilmalämpöpumppua ei kannata naksutella pakkaskeleillä päälle ja pois. Aivan kuten autoissa, niissäkin on öljyt kompressoreissa eli laiterikkojen mahdollisuus on olemassa. Lämpötilaa voi toki nostaa halvan pörssisähkön tunteina, ja laskea sitä taas alemmas kalliin hinnan tunteina. Eri lämmitysjärjestelmien yhteen sovittaminen on sekin tärkeä juttu. 

– Kun pumpun katonrajassa sijaitseva sisäyksikkö on säädetty 22 asteeseen ja lattialämpö tai patterit 20 asteeseen, niin jälkimmäisistä tuleva lämpöhän nousee ylös. Pumppu ei saa käskyä ryhtyä töihin, ja lämmitys tapahtuu silloin muulla tavoin, Pekkarinen sanoo. 

– Asumismukavuuden ja talon rakenteiden vuoksi kannattaa huomioida talvellakin asunnon riittävä ilmanvaihto niin korvaus- kuin poistoilmankin suhteen.

Ilmalämpöpumpun omatoiminen huolto on suhteellisen helppoa. Aika ajoin kannattaa kurkistaa ulkoyksikön taakse ja katsoa, onko sen kennosto kerännyt likaa. Sen poistaminen tapahtuu pesemällä tai pehmeällä harjalla. Kun laite on kesällä jäähdytyskäytössä, kannattaa varmistaa että sisäyksiköltä kondenssivettä ulos vievän letkun pää ei ole tukossa. Sen voi imaista puhtaaksi vaikka vesi-imurilla. 

– Ulkoyksikön kennostoon kertyvä huurre on normaali asia, ja sen laite sulattaa itse. Jos yksikkö sen sijaan peittyy kirkkaaseen jäähän, on hyvä sulattaa se kaatamalla kastelukannulla sen päälle kuumaa vettä. Mekaanisia välineitä ei siihen saa käyttää.