Ympärillä rätisee ja humisee. Paloauto etenee kapeaa tietä savun ja puiden latvojen yli riehuvien liekkien keskellä. Sitten äkillinen leikkaus hiljaiseen järvimaisemaan, jään ja lumen keskelle.

John Websterin elokuva, viime perjantaina Haminan ensi-iltansa saanut Palava maa kertoo Portugalin massiivisista maastopaloista ja suomalaisten pelastajien osallistumisesta sen sammutustöihin 2023 ja 2024. 

Dokumenttielokuvassa seurataan suomalaisten pelastajien työskentelyä yhdessä Portugalin erityisesti maastopaloihin erikoistuneen FEPC:n (Força Especial de Proteção Civil) kanssa. Suomalaiset pelastajat ovat paikalla Suomen valtion mandaatilla ja EU:n pelastuspalvelumekanismin (EU Civil Protection Mechanism) kutsumina.

Suomalaismuodostelmassa ovat mukana myös Haminan pelastusasemalta asemamestari Toni Salmi ja pelastaja, projektipäällikkö Lauri Hanski.

– Etelä-Euroopassa kesän maastopalot ovat lähes aina suurpaloja. Rutikuiva maasto roihahtaa nopeasti +40 -asteen lämpötilassa. Tuli etenee aluskasvillisuudessa ja puiden latvuksissa nopeammin kuin ihminen pystyy juoksemaan, Toni ja Lauri kertovat.

Kun ison alueen palosta syntyvä kuuma ilmamassa nousee ylöspäin, imaisee se ympäristöstä viileämpää ilmaa, ja palo kiihtyy entisestään. Liekit voivat kohota yli 20 metrin korkeuteen. Roihuava palo synnyttää lähelle maanpintaa ilmapyörteitä, ja ympäristö syttyy nopeasti täyteen paloon.

– Alueella oli paljon istutettua eukalyptusmetsää. Eukalyptuspuun rakenne on sellainen että se syttyy ja palaa kauttaaltaan hyvin nopeasti. Portugalilaiset kollegat muistuttivat alinomaa, että pitää muistaa katsoa ympärilleen. Myös ylöspäin, ettei saa  katkenneita, palavia runkoja tai oksia niskaansa.

Pelastajien omaa turvallisuutta painotettiin paljon. Laajalla rintamalla etenevä palo, ja esim. tuulensuunnan muuttumiseen piti reagoida nopeasti, etteivät palomiehet jää saarroksiin tulen keskelle.

– Portugalilaisilla oli valtava työmoraali ja ammattitaito, aivan huippuporukkaa. Kysyin eräältä palomieheltä, miten he jaksavat usein hyvin pitkiksi muodostuvia työvuoroja tulipätsissä, sanoo Lauri.

– Hän vastasivat, että välillä levätään ”Star hotellissa”, mies osoitti kädellään tähtitaivasta.

Filmistä käy hyvin ilmi erot palontorjunnassa Suomen ja Portugalin välillä.

Siinä missä suomalaisten henkilökohtainen varustus oli huippuluokkaa, mm. moottoroidut hengityssuojaimet, jotka puhaltavat suodatettua raikasta ilmaa, painoivat portugalilaiset hommia usein kertakäyttömaskien tai suun eteen vedetyn kangaskaistaleen kanssa. 

– Portugalissa tietämys maastopaloista on toisaalta hyvin korkea, Toni toteaa.

– Näin isoissa paloissa on lentosammutuskyky  olennaisen tärkeä. Siellä on lentokoneita ja koptereita ihan tätä tarkoitusta varten. Portugalilaiset keräävät myös systemaattisesti dataa palon käyttäytymisestä, maastosta, sääolosuhteista jne. systemaattisesti. Lissabonissa on ohjauskeskus, missä tietokoneavusteisesti tehdään jatkuvasti analyysiä olosuhteista, niiden vaikutuksesta sammutustyöhön ja ohjataan voimavaroja saadun tiedon perusteella.

Toni Salmi ja Lauri Hanski ovat kuuluneet EU:n pelastuspalvelumekanismiin niin kauan kuin suomalaiset ovat siinä olleet mukana. He olivat jo vuonna 2022 Kreikassa, ja 2023-2024 Portugalin palojen jälkeen Espanjassa kesällä 2024. Mekanismin suomalaiseen maastopalomuodostelmaan kuuluu miehistöä Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksista. Toimintaa Suomessa koordinoi Pelastusopisto.

– Kansainvälisessä yhteistyössä opimme toinen toisiltamme. Meille tämä on varautumista tulevaan, ilmaston muuttuessa isot maastopalot tulevat todennäköisesti ylesitymään meilläkin, Salmi päättää.