Vietin kesäkuun puolessa välissä pari päivää Jämsässä. Tuli kierrettyä Himoksen golfkenttä ja, kun aikaa oli, ajattelin muutoinkin tutustua asukasluvultaan Haminan kokoiseen Jämsän kaupunkiin. Laskettelukeskuksena tunnetun Himoksen korkein kohta on 223 metriä merenpinnan yläpuolella. Himoksen rinteille rakennettu golfkenttä tuntuikin vuoristoradalta eteläisen Suomen peltokenttiin verrattuna. Himos on Jämsän matkailullinen valttikortti kesät ja talvet. Kaupungin kotisivuilla suositellaan luontokohteista kiinnostuneille piipahdusta noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsevan Juvéninkosken putouksen äärellä. Putous on eteläisen Suomen suurimpia, ellei suurin. Sen putouskorkeus on seitsemisen metriä. Siispä päätin ajella Juvéninkoskella, enkä pettynyt. Olin onnekas, sillä alkukesän sateiden takia joen virtaama oli normaalia suurempi. Putous oli näyttävä ja äänimaailma sen läheisyydessä lähes huumaava. Olin liikkeellä aamukymmeneltä ja putouksen ”vieraskirjaan” oli tullut samaisena päivänä ennen minua jo parikymmentä merkintää.

Mietin putousta ihaillessani, että mitkähän voisivat olla synnyinseutuni Hamina/Vehkalahden alueen näyttävimmät luontokohteet.

Haminan kaupungin kotisivuilta löytää paljon tietoa kaupungin matkailullisista ”vetonauloista”. Useimmat niistä liittyvät monimuotoiseen historiaan ja saaristoon. Ympyräasemakaava ja linnoitus ovat ymmärrettävästi keskeisessä osassa. Luontomatkailusta kiinnostuneille esitellään useita luontopolkuja painottuen kaupungin keskustan läheisyyteen ja saarikohteisiin. Hyvä niin.

Entisenä vehkalahtisena jäin kuitenkin kaipaamaan laajempaa historialliskulttuurista esittelyä nyky-Haminasta, joka siis on kertaluokkaa laajempi kuin entinen Vehkalahden kirkonkylä. Ajattelin, että alueelta, jonka läntisin kylä lienee Salmi, itäisin Mäntlahti, eteläisin ehkä Vilniemi tai Brakila, ellei saarikyliä oteta huomioon ja pohjoisin Turkia, löytyy runsaasti tarinoita ja kohteita, joiden matkailullinen arvo on vielä hiomatta.

Jatkoin siis paneutumista Haminan kaupungin kotisivujen syövereihin. Minua onnisti. Satuin klikkaamaan Asuminen ja ympäristö -sivuille, sieltä edelleen Hankkeet ja suunnitelmat -osioon, josta löysin kohdan Kulttuuriympäristöohjelman inventointiluonnos. Ohjelma on liitteineen 203-sivuinen ja se on vuodelta 2008.

Ohjelma täyttää varmasti korkeat akateemisetkin vaatimukset. Se on hyvin jäsennelty ja sisältää valtavan määrän informaatiota nyky-Haminan kulttuuriympäristöstä, luonnosta ja luonnonsuojelualueista, asutuksesta, kaikista kylistä, perinnemaisemista, kartanoista, liikennehistoriallista kohteista, kuten vanhat sillat, muistomerkeistä ja monesta muusta. Vaikka Haminan ja Vehkalahden yhdistymisestä on jo yli kaksikymmentä vuotta, käytän tietoisesti tässäkin yhteydessä käsitettä ”nyky-Hamina”. Liian usein ”Hamina” saa meidät ajattelemaan vain sitä ympyräasemakaava-aluetta.

Tämä kulttuuriympäristöohjelma pitäisi saada ”opetusohjelmaksi” Haminan kouluihin ja siihen kannattaa kaikkien haminalaisten tutustua, ellei jo ole sitä tehnyt. Se avaa kotiseutua enemmän kuin mikään matkailumainos ja auttaa ymmärtämään, mistä ”nyky-Hamina” on rakennettu. Sanoisin myös, että ohjelman sisältä löytyisi runsaasti aineksia uusien matkailullisten hankkeiden syntymiselle ja Haminan kaupungin veto- ja pitovoiman vahvistamiselle.