Tänä vuonna valmistuneet napraattiopiskelijat Lauri Aho ja Tuomas Saari toteuttivat Haminan lukiossa tutkimuksen, jossa selvitettiin millainen yhteys liikunnan määrällä on lukiolaisten oppimistuloksiin, opiskelumotivaatioon ja koettuun hyvinvointiin.

Tutkimuksen taustalla on viime vuosina tapahtunut nuorten liikunnallisuuden sekä oppimistulosten lasku.

Kyselytutkimuksen tuloksissa liikuntasuositukset täyttäneellä ryhmällä oppimistulokset olivat prosentuaalisesti parempia kuin muilla. Lisäksi heillä oli huomattavasti pienempi riski masennukseen ja opiskelumotivaatiokin osittain korkeampi kuin verrokkiryhmällä.

– Haminan lukio valikoitui tutkimuksemme kohteeksi, koska sieltä oli viime vuosien aikana pyydetty tämän kaltaista tutkimusta, kertoo Lauri Aho. Aho ja Saari olivat itsekin kiinnostuneita aiheesta ja ajatelleet sitä opinnäytetyö aiheeksi, joten he tarttuivat haasteeseen. 

– Nuorten liikkumisen väheneminen huolestuttaa meitä, koska sillä on merkittäviä seurauksia pidemmällä aikavälillä, kuvailee Aho motivaatiotaan tutkimusaiheeseen. 

Haminan lukion opiskelijoille pidettiin ensin lyhyt infotilaisuus aiheesta ja sitten he täyttivät kyselylomakkeen. Kyselytutkimukseen vastanneita oli noin 112 ja he olivat joko 2. tai 3. vuosikurssin opiskelijoita. 

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että on todella hyvä asia haminalaisten nuorten opiskelun ja mielenterveyden kannalta, että tarjolla on urheiluakatemiatoimintaa. Ne opiskelijat, jotka eivät olleet mukana urheiluakatemian toiminnassa, vastasivat useammin negatiivisesti verrattuna niihin, jotka kuuluivat urheiluakatemiaan.

Tutkimuksessa tuli ilmi myös se, että urheiluakatemiaan kuuluvat kokivat itsensä vähemmän kuormittuneeksi ja saivat enemmän tyydytystä hyvistä koulusuorituksista.

Lisäksi oppimistuloskysymysten perusteella pystyttiin toteamaan, että urheiluakatemiaan kuuluvilla opiskelijoilla oppimistulokset painottuivat enemmän hyviin arvosanoihin, kun taas verrokkiryhmällä arvosanat jakautuivat tasaisemmin tyydyttäviin ja välttäviin. 

Urheiluakatemialla on vaikutusta myös koulumenestykseen: tunneilla on huomattavasti helpompi keskittyä opetukseen, kun on aamulla käynyt treenaamassa. Olo on myös paljon virkeämpi, mikä helpottaa paljon talven pimeistä ajoista selviämistä, sanoo Haminan lukiossa ja Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemiassa opiskeleva Evelina Berkhald.

– Positiivinen vaikutus perustuu mielestäni omaan asenteeseen, yhdessä tekemiseen, valmentajien kannustukseen ja monipuoliseen harjoitusohjelmaan, sekä onnistumisen kokemuksiin, joista jää hyvä mieli.

Nuorten opiskelumotivaatio kulkee siis käsi kädessä liikunnan määrän kanssa, ja molemmat tulisi saada uuteen nousuun.

Yksi ongelmakohta lukiossa nykyään on se, että liikuntaa on vain kaksi pakollista kurssia koko kolmen vuoden aikana ja valinnaisia voi olla hyvin vaikeaa saada mahtumaan lukujärjestykseen, vaikka niin haluaisikin.

Aikoinaan lukiossa oli yksi tunti liikuntaa viikossa, joten kysymys kuuluu: pystyttäisiinkö Suomessa palaamaan tähän vanhaan malliin?