Millaisesta kahvikupista tai mukista sinä juot aamukahvisi? Onko se aina sama muki jonka otat ehkä tottumuksesta käyttöön, vai lieneekö mukissa tärkeä tunnearvo? Tai onko se ihan sama mistä kahvisi juot, kunhan kahvin saat nautittua silloin, kun kahvihammasta kolottaa?

Kahvikupeista voi nimittäin tehdä itselleen jopa keräilyharrastuksen, mikäli on astiahulluus iskenyt. Paino sanalla hulluus. Sillä jotenkin omituista on hankkia ja ihastella astioita, joita et kuunaan ehdi, etkä raaski käyttää. Itselleni ei enää kaappeihin edes mahdu niin paljon kivoja kahvikuppeja tai mukeja, kuin haluaisin. Joku rajahan hamstrailuunkin on vedettävä. 

Kotiin on kertynyt ainakin melkoinen määrä muumimukeja. Harrastus lähti liikkeelle ihan viattomasti. Taisin saada lahjaksi ensimmäiset mukini vuosisadan vaihteessa. Sitten niitä tuli jo hankittua itsekin ja tasaiseen tahtiin niitä on tullut lahjaksi. Nykyisestä määrästä voin jo todeta, että niitä on järjettömän paljon. Kaikkihan eivät ole edes käytössä, vaan osa on vitriinissä koristeena. Kun ei siis raaski käyttää. 

Joskus kylästellessä saatan kauhistua, mikäli siellä on arkikäytössä  keräilyharvinaisuus. Silloin on pakko opastaa kahvimukin haltijaa, että tiedätkös, tuosta muumimukista saatat tienata 100-200e, jos sen keräilijälle myyt. Vanhat mukit ovat arvossa arvaamattomassa…

Kahvinsäilytyksestä aina välillä meillä kotona keskustellaan. On kerrottu, että kahvi säilyy parhaiten omassa pakkauksessaan ja vielä niin, että pakkaus on tiiviisti kahvipurkissa. Näin meillä yleensä säilytetäänkin avattua kahvipakettia. Vaikka minusta olisi kyllä helpompaa vain kaataa kahvinporot suoraan kahvipurkkiin, josta sitä olisi helpompaa kahvimitalla lusikoida. Sillä vauhdilla, mitä meidän kotona kahvia kuluu, ei se ehdi pilaantumaan, vaikka olisikin ilman omaa pakkaustaan.

Löysin kirpputorilta kerran hienon vanhan kahvipurkin, jossa oli kahvitteluun liittyvä runo. Runo on ilmeisesti ranskalaisesta lehdestä jo vuodelta 1711.

“Kun puheenaihe puuttuupi, ja sanat suuhun juuttuupi, niin kahvikupin avulla tuo korjautuupi helpolla. Kun kotiini saan vieraita, niin oitis tarjoon kahvia.”

Kahvinystävien “iloksi” kahvin makua on ujutettu moniin elintarvikkeisiin. On mokkatryffeleitä, mokkasuukkoja, kahvijäätelöä… Viimepäivinä olen herkutellut kotona kahvijogurtilla. No, kyllä sen syö mutta…. ehkä kuitenkin kahvi kahvina.

Ja nyt tiedän, missä kahvikissalla tulee ehdoton raja vastaan. Mikäli trendit tuovat markkinoille kahvimaksalaatikkoa, niin minä kävelen kylmähyllyltä karkuun, ja kovaa….