Haminalaislähtöinen Veera Toikka, 24, on kunnostautunut pesäpallokentillä. Merkittävimpänä saavutuksenaan hänellä on kolme valintaa Itä-Länsi -tapahtumaan.
Kunnostautunut hän on myös opinnoissaan. Joensuun Mailan superpesisjoukkueessa pelaava Veera on suorittanut Joensuun yliopistossa opinnoissaan kauppatieteen maisterin tutkinnon.
–Koen menestyneeni opinnoissa osittain juuri urheilun ansiosta. Huippu-urheilu on opettanut pitkäjänteisyyttä, ajanhallintaa, tavoitteellisuutta sekä kykyä tehdä töitä myös silloin, kun motivaatio ei ole huipussaan. Samat ominaisuudet ovat auttaneet myös opiskelussa, kertoo Veera.
–Pesiksen takia olen joutunut joustamaan tosi paljon sekä opiskeluilta että vapaa-ajalta. Uskon, että olen menestynyt opinnoissa sekä urheilun ansiosta että siitä huolimatta.
Veera pureutui tutkielmassaan pesäpalloilun huipputason naisvalmentajien urapolkuihin ja sukupuolittuneiden rakenteiden merkitykseen. Tutkielma ”Viuhkan varjossa ” käsitteli naisvalmentajien kokemuksia pesäpallon huipputasolla ja sitä, löytyykö sille jotain syitä, miksi naisia nähdään edelleen hyvin vähän päävalmentajan tai ykköspelinjohtajan tehtävissä.
–Tutkimukseni perustui naisvalmentajien haastatteluihin ja heidän kokemuksiinsa aiheesta. Tutkimuksen yksi keskeisin havainto oli, että esteet eivät johdu naisten osaamisen puutteesta, vaan ennen kaikkea rakenteellisista ja kulttuurisista tekijöistä.
Veeran tekemissä haastatteluissa nousivat esiin muun muassa sukupuolittuneet johtajuusodotukset, epäviralliset rekrytointiverkostot, korkea pätevyyden todistamisen tarve sekä valmennustyön ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet.
–Tutkimus osoitti, että naisvalmentajilla on paljon sellaista osaamista, jota huippu-urheilussa tarvitaan kuten vuorovaikutustaitoja, kykyä rakentaa psykologista turvallisuutta, ryhmädynamiikan ymmärtämistä sekä yksilölähtöistä johtajuutta.
Tutkimuksen johtopäätös olikin, että naisvalmentajien potentiaalia ei tällä hetkellä hyödynnetä täysimääräisesti.
–Naisvalmentajuuden edistäminen edellyttää muutoksia koko valmennusjärjestelmässä. Rekrytointien pitäisi olla nykyistä läpinäkyvämpiä, roolimalleja tarvitaan enemmän, ja johtajuutta pitäisi osata katsoa monipuolisemmin kuin perinteisten maskuliinisten ihanteiden kautta.
Paneutuminen huippu-urheilun ohella tiiviiseen opiskeluun on aina asennekysymys. Veera uskoo, että jokaisella urheilijalla on jo itsessään oikeanlainen asenne, jos vain haluaa lähteä opiskelemaan.
Kaudella 2020 Veera Toikka kuului lukiolaisena vielä Haminan Palloilijain ykköspesisjoukkueen kantaviin voimiin, mutta syksy toi teen uudet haasteet: Veera ei enää sopinutkaan HP:n suunnitelmiin ja hän joutui hakemaan pelipaikkaa muualta.
–Siirryin kaudeksi 2021 myös ykköspesiksessä pelanneen Pöytyän riveihin, josta edelleen Joensuun Mailaan superin joukkueeseen kaudeksi 2023.
–Urheilussa matka ei ole koskaan mutkaton, ja joskus voi tuntua, että mutkat ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. On kuitenkin osattava erottaa itsensä siitä urheilun ”raakuudesta”, ja muistaa pitää fokus siinä omassa jutussa, kävi miten kävi.
–Sillä tavalla minä itse uskon, näin löytää perille – ennemmin tai myöhemmin.
Fera-reissu tuli melko puskista. Silloin kesäkuun sunnuntaina 7.6. pelasin vielä JoMan paidassa Feraa vastaan, kunnes maanantaina lähti melkoinen soittorumba. Sovittiin, että Raumalle mars!
Pelit menivät Ferassa hyvin, ja Veera nosti raumalaisjoukkueen takaisin kohti mitalikamppailuja. Veeran palattua takaisin JoMaan joukkue luotti koko loppukauden kokeneen Mari Mantsisen lukkaripeliin ja joukkue selviytyikin jatkoon kaatamalla juuri Feran täpärästi 3-2. Välierässä vastaan tulee Manse.
–Urheilussa tulee käänteitä, joita ei välttämättä osaa odottaa ja tapahtuu asioita, jotka eivät välttämättä ole urheilijalle niitä kaikista edullisimpia.
–Asioihin voi suhtautua monella eri tavalla, ja itse koen tämänkin vuoden vieneen minua rutkasti eteenpäin niin urheilijana, kuin myös ihmisenä! Olen kehittynyt hurjasti esim. fysiikassa, ja muutenkin saanut paljon oppeja, joita en olisi osannut kuvitellakaan, pohtii Veera.
