Sanajahdista puuttuu kaksi sanaa ”tavara” ja ”lehti”. Ongelmaa selvitetään parhaillaan, jotta ensi viikon lehteen saataisiin varmasti toimiva versio. Pahoittelemme virhettä.

Ilmoittaja! Huomaathan, että Kouvolan lehtipainon sulkemisen vuoksi materiaalien määräajat ovat muuttuneet. 

Tammio ja Kuorsalo taiteilijoiden kuvissa

Tuomo ja Ilona Silentillä on omakohtaisten muistojen lisäksi paljon suvun perinnetietoa Kuorsalosta.

Kaupunginmuseon vintillä on tänä kesänä esillä jotain ennen näkemätöntä. Elävä maisema -näyttely vie katsojan Tammion ja Kuorsalon merellisiin maisemiin taiteilijoiden Magnus Enckell, Tapio Haili, Ortamo Mattila ja Ilona Silenti maalausten myötä. 

– Näyttely syntyi ikään kuin poikasena kellarikerroksen Yksinkertaista elämää – kesänviettoa saaristossa -näyttelylle, joka avautui viime kesänä, museonjohtaja Paula Kouki kertoo.

Ortamo Mattilan poika, Ouri Mattila luovutti valokuvia saariston näyttelyyn. Samalla tuli ilmi, että kuvataiteilija, koloristi ja graafikko Ortamo Mattila oli vieraillut usein Tammiossa ja maalannut siellä.

– Meille tuli ajatus, että näistähän voisi järjestää pienen näyttelyn. Ajatus kasvoi matkalla, Ortamon maalausten lisäksi esillä voisi olla myös muita maalauksia Tammiosta ja Kuorsalosta.

Magnus Enckell vietti kesiä ja maalasi Helmi-sisarensa huvilalla Kuorsalossa. Museo otti yhteyttä Kuorsalon tuntijaan ja tutkijaan Tuomo Silentiin, jonka suvulla on paljonkin muistoja Enckellistä.

– Tuomolla on yksi Enckellin akvarelli, ja hänen kauttaan saatiin muita kontakteja, joilla tauluja oli. Muutama teos on saatu lainaan Enckellin suvulta. Sikäli kuin tiedämme, ne, kuten ei myöskään Mattilan työt. ole aiemmin olleet missään esillä. Kaikki teokset ovat lainassa yksityiskokoelmista.

Tuomon sisaren, taiteilija Ilona Silentin sarja Kuorsalo -akvarelleja on ollut esillä galleria Ruutikellarissa vuonna 2015 yhteisnäyttelyn osana.

Neljäntenä taiteilijana esittäytyy taidemaalari, graafikko Tapio Haili, joka asui ja työskenteli kahtena kesänä Tammiossa asuen Hallikaisen talon piharakennuksessa. Näyttelyssä on esillä kolmo Hailin puupiirroksista monivärivedostettua grafiikan työtä.

Lisämausteen näyttelylle tuovat Mattilan ja Silentin sukualbumeista kootut valokuvat, jotka kertovat kesänvietosta saaristosta ja tuovat perspektiiviä samoilla paikoilla syntyneisiin maalauksiin.

Saarten elämään voi tutustua myös elävän kuvan välityksellä: Ylen Elävän Arkiston dokumentti Saariston Silmä syttyy kertoo Tammiosta. Toisena filminä näyttelyssä on aiemmin julkaisematon kotifilmi Kuorsalosta.

Kiinnostava näyttelyripustus on kuvataiteilija Varpu Erosen käsialaa.

Ouri Mattila muistoja herättävän taulun vierellä. Ortamo Mattilan teki tämän öljyvärimaalauksen lapsistaan Ouri ja Ervi Mattilasta Reiviikissä aurinkoisina lapsuuskesinä Tammiossa.

Meriluonto ja yksinkertainen elämä viehättivät taiteilijoita

Näyttelyn avajaisissa viime viikolla Ouri Mattila kertoi isänsä Ortamo Mattilasta taiteilijana, sekä hänen suhteestaan Tammioon. Saarelle hänet toi vaimo, vehkalahtelainen Irma Ilona os. Silander, jonka perhe oli 20 -luvulta lähtien viettänyt kesiään Tammiossa. 

– Tammio oli äidille rakas paikka, siellä oli monet lapsuusmuistot ja leikkikaverit, Ouri kertoo.

– Isän täällä esillä olevien maalausten kanssa pääsee mukavasti kävelykierrokselle eri puolille Tammiota: Länsipään kalliolta ja satamasta Ketholman kautta kohden itäpuolen rantaniittyä ja takarantaa. Ja kun vielä jatkaa Vrvinniemeen ja Reiviikkiin, ja sieltä aavan puolen Honkaniemeen, niin on lähes koko Tammio kierretty.

Silentin sisaruksille, Ilonalle ja Tuomolle, Kuorsalo on jo lapsuudesta tuttu, äidinpuoleisen suvun, Lommien asuin- ja kesänviettopaikka. 

– Enää ei kukaan asu siellä ympärivuotisesti. Ennen aikaan se oli täydessä toiminnassa, kaikki kolme kylää. Meillä oli maitotinki Korjuksen taloon. Meidät lapsethan sinne laitettiin metsäpolkua pitkin maitoa hakemaan, Ilona muisteli.

Ilona kertoi myös taustaa esillä olevalle maalaukselleen.

– Korjuksen talon vieressä on tuo iso kivi, joka näkyy taulussa. Äiti sanoi, että hän on syntynyt sen kiven päällä. Ihmeteltiin, että miten se on mahdollista. Selvisi, että äidin perheen talo oli ollut sillä kohtaa, ja synnytyshuone oli sijainnut siinä, kiven yläpuolella.

Tuomo Silenti kertoo, että suomalaisen symbolismin mestariksi kutsuttu Magnus Enckell oli usein nähty
vieras Kuorsalossa.

– 1900 -luvun alkupuolella hänen sisarensa, opettajatar Helmi Enckell rakennutti huvilan Nätourinniemeen, jota sittemmin alettiin kutsua Enckellinniemeksi.

Nimi on edelleen käytössä, vaikka Enckellejä ei siellä enää asukaan.

– Fredrikshamn Tidningkin kirjoitti, kun Magnus palasi Italiaan tai Ranskaan suuntautuneilta matkoiltaan, ja lähti Helmi -siskon luo Kuorsaloon. Usein mukana oli taiteilijaystäviä, etenkin taidemaalari Verner Thomé.

Enckell maalasi myös saaressa, maisemia ja kuorsalolaisia.

– Erik Lommi perheineen oli lähin naapuri. Talon lapset toimivat usein mallina taiteilijalle. Ateneumissa näytteillä oleva taulun, Lempi Kuorsalosta, mallina on Erikin nuorin tytär Lempi Lommi.

Myös Tuomon ja Ilonan äiti, Meeri Lommi, oli mallina.

– Äiti kertoi, että oli neljävuotias, kun oli ensimmäistä kertaa mallina. Palkkaa siitä sai 25 penniä. Tunti piti jaksaa olla aivan hiljaa, se vaati tiukkaa itsehillintää niin pieneltä.

Elävä maisema – Tammio ja Kuorsalo taiteilijoiden kuvaamana, 2.6.–9.8.2026 Haminan kaupunginmuseossa.

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli