Sanajahdista puuttuu kaksi sanaa ”tavara” ja ”lehti”. Ongelmaa selvitetään parhaillaan, jotta ensi viikon lehteen saataisiin varmasti toimiva versio. Pahoittelemme virhettä.

Ilmoittaja! Huomaathan, että Kouvolan lehtipainon sulkemisen vuoksi materiaalien määräajat ovat muuttuneet. 

Meillä kaikilla lienee muistoja kouludiskosta. Oletko ollut itse osallistujana diskoon? Vai onko näkökulmasi huoltajan tai talkoolaisen?

Diskoja on järjestetty Suomen kouluissa jo yli puoli vuosisataa. Ensimmäiset kouludiskot pidettiin 1960-luvulla ja siitä eteenpäin niitä on ollut koululaisten vapaa-ajan toimintana erilaisin variaatioin.

Itse muistan ensimmäisen diskoni 1980-luvulta. Se ei ollut koulussa vaan Vehkalahden kunnan järjestämällä nuorisoleirillä Pyhällön Mustaniemen leirikeskuksessa. Olihan se sen verran jännittävää ja hienoa, että paikka ja musiikki on piirtynyt erityisesti mieleeni. Disko pidettiin  järven rannassa sijaitsevan saunarakennuksen takkatuvassa. Kajareista soi silloin Popedan ‘Pitkä kuuma kesä’. Taisi olla silloin ihan tuore hitti.

Alakouluajalta en muista diskoja olleen, mutta Ruissalon ylä-asteella (nykyinen Vehkalahden koulu) diskoja järjestettiin liikuntahallin isossa salissa. Tuolloin diskossa oikeasti tanssittiinkin. 1980-90 luvun taitteessa ne legendaariset viimeiset hitaat olikin “se juttu”. Seinän vierustalta vilkuiltiin, että ketkä uskalsivat mennä tanssimaan hitaita.

Nykyisin disko on yksi alakoulun odotetuimpia vapaa-ajan tapahtumia. Urhoollisesti vanhempaintoimikunnat sekä retkikassaa kartuttavat luokat järjestävät näitä tapahtumia. On School`s in-diskoja, Halloween-diskoja, Ystävänpäivä-diskoja, Vappu-diskoja, School`s out-diskoja ja vielä kaikkea tuolta väliltä.

Diskot ovat “hieman” muuttuneet sitten oman lapsuuden ja nuoruuden. Alakoulun diskossa taitaa nykyään parasta olla se, kun saa olla koululla illalla ja vapaasti juosta pää kolmantena jalkana koulun liikuntasalissa. Musiikki soi taustalla, diskovalot välkkyy  ja salissa saa syödä samalla herkkuja. Se se on elämää alakoululaisen mielestä…Me valvojat yritämme vahtia, ettei ketkään juoksijat vaan vahingossa törmää toisiinsa. Tanssiminen on siis nykyään yhtä kuin juokseminen. 

Vaikka omana alakouluaikana ei diskoja järjestetty, niin tähän päivään mennessä olen ollut niin monessa diskossa mukana, että voisin käyttää prameaa ja pitkää titteliä “alakoulun diskokokemusasiantuntija”, heh.

Olen päässyt mukaan järjestelyihin niin huoltajana kuin opettajan työni kautta. 

Hauskoja muistoja onkin kertynyt. Erityisesti mieleeni on jäänyt kammotuskujan rakentelu. Tai opettajan työn puitteissa diskot Bastionissa. Halloween-diskon paikkana se olikin jännittävä. Siellä taisin olla noidan apurina….Kaikkeen sitä onk ajautunut!

Mistä moinen diskonostalgia? –No siitä, että diskotalkoolaisuus huoltajan roolissa oman kylän koulussa on viimeistä diskoa vaille. Nuorimmainen siirtyy syksyllä yläkouluun, mutta vielä on tämä viimeinen disko. Taitaa olla haikeampaa minulle kuin meidän koululaiselle.

Jaa kirjoitus somessa

Lähetä tai printtaa kirjoitus