Squashkentällä opin, että kehittyä voi vain pelaamalla itseään parempia vastustajia vastaan. Mäenpään Veijon voitin kerran, Bertlingin Jannea en kertaakaan, vaikka kerran oli lähellä. Kempin Olavilta en saanut erääkään, Porkan Tonilta en pistettäkään.

Vaikka nykyään squash-hallin kolmella kentällä on Roseprintin toimitiloja, tuo 80-luvulla löytämäni kehityspolku vie eteenpäin kaikilla elämän aloilla. Työelämässä jämähdin liian pitkäksi aikaa samaan tehtävään, ja turhauduin. Kasvoin kyllä, mutta kieroon. Onneksi lopulta löysin vaativia työtehtäviä, jotka haastoivat minut pelaamaan itseäni paremmin.

Näitä kirjoitushommia tuskin enää tekisin, jos olisin vain itsekseni kirjoitellut. Menin luovan kirjoittamisen kursseille, ensin Pekkas-akatemiaan ja sitten Oriveden Opistoon. Näissä paikoissa sain paitsi vertaistukea, myös vertaiskritiikkiä. Kun kirjoitin minua parempien kirjoittajien seurassa, aloin itsekin kirjoittaa paremmin. Meistä Tuomisen Taijan oppilaista isojen kustantamojen kirjailijoita ovat nykyään ainakin Hanna Velling (Otava), Tuomi Kariniemi (WSOY) ja Sanna Hirvonen (S&S). 

Haminassa ei squashia ole päässyt pelaamaan enää pitkään aikaan. Itse olen vaihtanut lajin salibandyn kautta lentopalloon. Höntsäporukassa ei ole enää polttavaa tarvetta kehittää itseään pelaajana. Tärkeintä on pitää liikuntakykyä ja sosiaalisia suhteita yllä. Ja sitä kautta edistää mielen hyvinvointia.

Olen kuitenkin seurannut jonkin verran kilpasquashia. Suurnäkin Ilmon pojanpoika Lukas Suurnäkki näyttää olevan ikäluokassaan Suomen huippua. Kannusjärvellä voidaan röyhistellä rintaa, vaikka itse Lukas ei tietääkseni siellä asukaan.

Kun hain viime heinäkuussa Roseprintistä Uppo-Oudon uusia T-paitoja, vaivuin muistoihin: Pallorallin jälkeen Jauho (Janne Bertling) tappaa pallon sivuseinän ja lattian kulmaan. Häviän pitkän ja kiihkeän viisieräisen ottelun mahdollisimman niukasti ja katkerasti. Lehtereillä innokas yleisö osoittaa suosiota meille molemmille. On vuosi ´89, ja pelaan elämäni parasta squashia. Muutenkin elämässäni aurinko paistaa ja linnut laulaa. En tiedä, että tummat pilvet väijyvät vuorten takana.