Nuohouksen tilaaminen tulee useimmiten mieleen vasta vähän ennen lämmityskauden alkua, loppukesästä tai alkusyksystä. Silloin nuohoojien työjonot ovat pitkiä, ja palvelua voi joutua odottamaan kauan. Nuohousalan Keskusliitto muistuttaa, että lakisääteisen nuohouksen voi tilata myös talviaikaan. 

– Nuohous keskellä lämmityskautta parantaa tulisijan energiatehokkuutta. Tulisijoja voi lämmittää nuohousta edellisenä päivänä sekä heti nuohoojan käynnin jälkeen, eli lämmityksessäkään ei tarvitse pitää taukoa. Lisäksi talvella tehty huolto varmistaa, että tulisija on valmiina seuraavaa lämmityskautta varten, kertoo toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitosta.

– Nuohoamaton tulisija polttaa puuta heikommin, varaa lämpöä huonommin ja tuottaa enemmän päästöjä. Lisäksi nokipalon riski kasvaa, jos hormiin kertynyttä palamisjätettä ei poisteta säännöllisesti.

Murtokare muistuttaa myös, että tulisijan nuohous on oman kiinteistön huoltovarmuudesta huolehtimista. Kotien tulisijat sähköstä riippumattomana lämmitysjärjestelmänä muodostavat maahan merkittävän huoltovarmuusverkoston. 

Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa nuohouspalveluita ja ilmanvaihtokanavien puhdistuksia tarjoavan
Kanava & Hormin yrittäjä Vesa Kääpä kertoo, että monet asiakkaat varaavatkin  nuohouksia myös talviaikaan.

– Vasta nuohottu tulisija on energiatehokkaampi, ympäristöystävällisempi ja taloudellisempi, kun palaminen on puhtaampaa, Kääpä sanoo.

Kylmä sää lisää riskejä

Tulisijojen lisääntynyt käyttö näkyy myös palovahinkotilastoissa. Pelastustoimen resurssi- ja tilastojärjestelmästä käy ilmi, että Kymenlaaksossa on vuosina 2020-2025  tilastoitu tulisijasta tai hormista lähteneestä kipinästä tai kekäleestä syttyneitä rakennuspaloja 28 kpl, ja tulisijan tai hormiston vauriosta aiheutuneita paloja 20 kpl. 

Nokipalojen osuus saattaisi olla vielä suurempikin ilman lakisääteistä nuohousta. Nuohooja tarkastaa tulisijan ja hormiston puhdistamisen lisäksi myös niiden kunnon, ja ilmoittaa asiakkaalle vioista. Nuohooja on myös erinomainen  paloturvallisuuden ja energiansäästön asiantuntija.

 Nuohousyrittäjä Vesa Kääpä on valtuutettu tulisija- ja hormitarkastaja. Hänet soitetaan usein asiantuntijana paikalle nokipalotilanteessa.

– Oikeampi nimitys olisi pikipalo. Se on pikeä, joka siellä hormistossa ja savukanavissa palaa.

Nokipalon suurin syy on nuohoamisen laiminlyönti ja tulisijan vääränlainen käyttö. Liian märän puun ja roskien poltto lisäävät nokikertymää. 

– Sitä tekee myös kitupoltto, kun hormin vetoa tukahdutetaan savupellin avulla. Se ehkä pidentää paloaikaa, mutta samalla heikentää energiatehoa. Hormistoon ja savukanaviin kerrostunut noki estää lämmön siirtymistä, puuta kuluu enemmän. 

Myös tulisijan ylilämmittäminen voi aiheuttaa riskin erityisesti hormin ja savupiipun läpivientien kohdalla.  Ylilämmitys voi nostaa savukaasujen lämpötilaa vaarallisen korkeaksi ja aiheuttaa  tulipalon. Kova kuumuus vaurioittaa tulisijan ja hormin rakenteita ja lyhentää käyttöikää. Nuohousalan Keskusliitto on antanut suosituksen, että esim. takassa on hyvä polttaa yhdellä lämmityskerralla 2-3 pesällistä puuta. Pesällinen tarkoittaa noin puolta pesän tilavuudesta.

Nuohousalan Keskusliiton
vinkkejä puulämmittäjälle:

1. Polta tulisijassa vain kuivaa polttopuuta. Kostea puu ja roskien poltto lisäävät savuhaittoja ja nokipalon riskiä.

2. Avaa savupelti jo hyvissä ajoin ennen sytyttämistä vedon varmistamiseksi. Sytytä tuli ylhäältä päin, ellei tulisijan käyttöohjeissa toisin neuvota. Tämä tekee palamisesta puhtaampaa jo sytytysvaiheessa.

3. Puu tarvitsee palaakseen riittävästi ilmaa. Perinteisissä arinallisissa tulisijoissa palamisnopeutta ja tehoa säädetään tulipesän alta tulevalla ensiöilmalla.

4. Älä ylikuumenna tulisijaa. Noudata tulisijavalmistajan antamia ohjeita ja älä jätä tulta valvomatta. Nuohooja auttaa ja neuvoo tulisijan oikeaan käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

5. Varmista, ettei savupeltiä suljeta ennen kuin hiillos on täysin sammunut.

6. Huolehdi nuohouksen tilaamisesta. Vakituisessa asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kerran kolmessa vuodessa. Käyttämätöntä tulisijaa ei tarvitse nuohota. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.

7. Suojaa tulisijan ympäristö ja varmista riittävät suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin. Älä säilytä tulisijan lähellä mattoja, muoviesineitä tai halkoja.

8. Käsittele tuhkat turvallisesti. Säilytä tuhkat metallisessa, kannellisessa astiassa. Älä säilytä tuhkaa terassilla tai rakennuksen vieressä.

9. Huolehdi palovaroittimista ja varautumisesta. Kiinteistössä tulee olla vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Lisäksi häkävaroitinta suositellaan kaikkiin kiinteistöihin, joissa käytetään tulisijoja.