Haminan Mieslaulajat perustettiin 80 vuotta sitten 19.10.1945. Kuoro lopetti konserttitoiminnan laulajapulan vuoksi vuoden 2018 lopulla. Hallinnollisesti kuoro toimii edelleen, ja on Suomen Mieskuoroliiton jäsen.
– Kuoroa emme ole enää saaneet kokoon, mutta kvartettina esiinnymme paljonkin erilaisissa tilaisuuksissa, toteavat Haminan Mieslaulajat ry:n puheenjohtaja Eero Arvo ja kuorossa laulanut Pepe Nurmi.
– Syntymäpäivillä, häissä, hautajaisissa, hoivakodeissa jne.
Yksi viimeisimmistä esiintymisistä oli erityisen tunteikas: kuoron pitkäaikaisen johtajan, director cantus Paul Jaffen muistotilaisuus.
– Paul liittyi kuoroon 1958, ja 1965 hänestä tuli kuoronjohtaja. Siinä tehtävässä hän oli peräti 44 vuotta, Eero Arvo kertoo.
– Paul Jaffe oli ilmeikäs, täsmällinen ja tavoitteellinen kuoronjohtaja. Hän oli hyvin pidetty, mutta hänellä oli myös auktoriteettia. Paulilla oli kyky asettaa vaatimustaso juuri sopivaksi: oli tuttua, viihdyttävää musiikkia, mutta oli myös vaikeampia kappaleita. Aina vähän haastetta, joka vei kuoroa eteenpäin.
Yhdessä laulaminen ja yhteiset tavoitteet, sekä lukuisat esiintymismatkat hitsasivat kuoron yhteen. Kuoro esiintyi useasti Sulasolin laulujuhlilla sekä Kymenlaakson omilla laulujuhlilla. Konserttimatkoja tehtiin ulkomaita myöten.
Eero ja Pepe muistelevat monia hauskoja, joskus vähän vallattomiakin tapahtumia kuoron taipaleelta. Milloin on tultu poliisiauton kyydissä esiintymispaikalle, milloin on tanssittu villisti polkkaa Floridassa Lake Worthin haalin tansseissa konsertin jälkeen.
– Minä liityin mukaan v. 1971. Silloin kuorossa oli yli 60 laulajaa, Pepe muistelee.
– Yhteishenki oli hyvä. Oltiin kuin veljekset, silloin kun ne ei tappele, ne tykkää toisistaan.
Pitkä historia, tunnettuja nimiä
Haminan mieskuorotoiminnan ja Haminan Mieslaulajien juuret ulottuvat 1800 -luvun lopulle. Kymenlaakson ensimmäinen konsertoiva mieskuoro oli Haminan Työväenyhdistyksen kuoro nimeltään Leivo. Sen toiminta alkoi 1890 -luvulla.
Leivon jälkeen kaupunkiin perustettiin useampikin kuoro, joiden toiminta oli kuitenkin lyhytaikaista. Kunnes 1945 perustettiin Haminan Mieskuoro, jonka ensimmäiseksi laulunjohtajaksi valittiin sotilaspastori Erkki Sovijärvi.
Vuosien varrella kuoron riveissä on laulanut tunnettuja nimiä, kuten Emil Genetz, säveltäjä, jonka tuotantoa on mm. mieskuorosävellyksinäkin tunnetut Herää Suomi, Karjala ja Terve Suomeni maa. Kuorossa ovat vaikuttaneet myös mm. laulunjohtaja, myöhemmin radiotoimittajana tunnetuksi tullut Oke Jokinen ja säveltäjä, muusikko Casimir Edelmann.
– Kuorolla oli hyvin selkeä vuosikello, Eero Arvo kertoo.
– Kausi alkoi vapusta. Ensimmäinen vappumatinea oli Pursiseuralla, ja myöhemmin Seurahuone oli useana vuotena vappumatinean paikkana. Usein pidettiin kuoron kevätkonsertti, tai vaihtoehtoisesti syyskonsertti.
Itsenäisyyspäivän aattona oli sävelhartaus Johanneksen kirkossa, ja usein sen jälkeen kaupungin itsenäisyyspäivän aaton vastaanottotilaisuus, joissa kuoro esiintyi. Joulun aikaan kuoro kävi usein laulamassa mm. Haminan sairaalan osastoilla.
– Kaupungin uuden vuoden vastaanottajaiset olivat kaupungintalolla (Seurahuoneen vieressä). Kaupunginjohtaja puhui parvekkeelta, ja kuoro lauloi vastapäätä Fredrikinkadulla.
– Me kuorolaiset kokoonnuttiin uudenvuodenaattona Raatihuoneella kellon alla, siitä sitten lähdettiin laulamaan, muistelee Pepe Nurmi.
Mieskuorolaulu ei enää vedä entiseen tapaan. Haminassa on kaksi mieskuoroa, Husulan Laulumiehet ja Metsäkylän Mieslaulajat. Haminan Mieslaulajat pitävät omaa perinnettään yllä satunnaisilla kvartetin esiintymisillä ja kokoontumalla kuukausittain Bellman -kellarissa. Kuorolaiset saivat 1991 Kaakkois-Suomen Säästöpankilta tilan käyttöönsä, ja kunnostivat siitä tunnelmallisen kokoontumispaikan Bellmanin henkeen.
