Haminassa on tapahtumassa sama kehityskulku, mikä on tapahtunut monissa muissakin kunnissa. Kyläkoulujen verkosto on katoamassa. Eikä ainoastaan maalaiskoulut, myös kaupunkitaajamassa sijaitsevia pienempiä kouluja on lakkautettu tai yhdistetty suurempiin. 

Koulujen lakkautuksia perustellaan väestöennusteilla ja taloudellisilla syillä. On kuitenkin kiinnostavaa, että samaan aikaan kun pienten koulujen ovet naulataan kiinni, rakennetaan kaupunkien keskustoihin ja keskustaajamiin uusia ja isoja kouluyksiköitä. Osa valtuutetuista onkin herännyt vaatimaan tietoa lakkautusten todellisista säästövaikutuksista. 

Kirkkojärven ja Pyhällön koulu- ja kyläaktiivien järjestämässä koulukeskustelussa puhujana vieraillut tutkija Taina Peltonen on todennut, että kyläkoulujen lakkauttamiseen liittyvässä päätöksenteossa usein unohdetaan, että suurin merkitys koululla on lapsille. Pieni koulu on turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, joka liittää myös vanhemmat suurta koulua vahvemmin koulun arkeen.

Kyläkoulut toimivat paikallisen kyläkulttuurin ja sosiaalisten siteiden vahvistumisen mahdollistavina toimintakeskuksina. Tämä toimii molempiin suuntiin. Meilläkin kylien perinteitä ja maalla tarvittavia taitoja osaavat ihmiset siirtävät taitonsa ja tietonsa koululaisille yhteistyössä koulun kanssa erilaisilla teemapäivillä.

Viranhaltijoita ja päättäjiä on kritisoitu vaillinnaisesta tiedottamisesta ja haluttomuudesta dialogiin. Syvällinen arvokeskustelu on jäänyt puuttumaan, mikä on näin isojen, lasten elämään pitkäjänteisesti vaikuttavien muutosten kohdalla iso vahinko.

Yhteisen sosiaalisen pääoman hiipuminen on kyläkoulujen lakkautuksen suurin tragedia.