Suomessa Pohjanlahden rannikolla on paikka nimeltään Strömsö. Paikka on tullut tutuksi samannimisestä ohjelmasta, jota kuvataan vanhassa idyllisessä huvilassa Vaasan kupeessa, Strömsössä.
Ohjelmassa laitetaan ruokaa, tehdään erilaisia käsitöitä ja kotoisasti rupatellaan maailmanmenosta. Ohjelmassa kaikki sujuu aina hyvin ja mallikkaasti. Strömsö on jotenkin sellainen haavekuva jota olisi ihanaa toteuttaa omassa arjessa. Niin Hannu Hanhimaisen idyllistä ja onnistuvaa elämää!
Koska itse olen oman elämäni Aku Ankka, minua puhuttelee paremminkin sosiaalisessa mediassa “Ei menny niinku Strömsössä”-ryhmä. Siellä ihmiset julkaisevat juttuja huvittavista kommelluksista, joita heille on käynyt.
Tuo sanonta “ei menny niinku Strömsössä” tunnetaan laajemmaltikin kuin vain sosiaalisen median ryhmässä. Strömssi on sellaista tilannekomiikkaa; ei mitään kovin vakavaa.
On oikeastaan hyvä, että elämässä kaikki ei mene aina niinkuin Strömsössä. Onhan meillä sanontakin, että kantapään kautta oppii… On tässä itsekin tullut matkan varrella mm. istutettua puutarhaan erinäinen määrä kasveja, jotka ovat kuihtuneet samana kesänä.
Tai kokkailtua ja leivottua uusilla resepteillä, jotka hmmm….eivät ole maistuneet kenellekään. Välillä käsityöt menevät vähän sinne päin, mutta sinnillä uudestaan… Asunhan Neuvottomassa, en Strömsössä…
Muutamia hupaisia strömssejä tulee heti mieleen omasta takaakin. Edesmennyt isoäitini kiirehti joulupöydästä vauhdilla
katsomaan televisiota, tulihan sieltä Lupinlahden linnut ja seitsemän maailman ihmettä. Voi sitä järkytystä, kun ruudun valtasikin Lapinlahden lintujen äijäporukka.
Itse sekoitin kerran jouluna isännän ja nuorison lahjapussien kortit. Isännälle oli saunaolutta ja nuorisolle pussillinen karkkia. No, nuoriso sai olutkassin ja kortissa luki, jakakaa tasan. Muistan vieläkin 15-vuotiaan ilmeen….Se onni jäi kuitenkin lyhyeksi.
Kerran sain lahjaksi todella soman raidallisen riippumaton. En tiedä olenko liian taikauskoinen, mutta kun huomasin, että riippumaton nimi oli Strömsö, näin jo sieluni silmin, että homma ei tule todellakaan menemään kuin Strömsössä. Olisin riippumaton kanssa solmussa tai sitten tukipuut olisivat solmussa….Riippumatto oli hetken lasten käytössä, mutta itse en siihen uskaltautunut.
Tilannekomiikka on elämän suola ja juuri tämmöiset hupsut “ei menny niinku Strömsössä”-hetket tuovat elämään lisää huumoria ja naurua. Porukalla on hauskaa jälkikäteen muistella kaikenlaisia sattumuksia elämän varrelta.
Pauli Hanhiniemen sanoin: “tää ei oo ihan haudan vakavaa, muutkin mokaa”….
