Terveys- ja liikunta -alan moniosaaja Heidi Virralla on missiona saada ihmiset kiinnittämään enemmän huomiota omaan hyvinvointiinsa.

– Vaikka et itse pitäisi itseäsi tärkeänä, olet tärkeä ja rakas jollekin toiselle. Sen vuoksi: muista syödä, levätä, harrastaa ja liikkua.

Heidillä on myös lähihoitajan koulutus, hän on hoitanut ihmisiä, ja sen ohella ohjannut liikuntaa vauvasta vaariin jo parinkymmenen vuoden ajan.

Juuri valmistuvalla geronomilla on opintojen kautta syttynyt erityinen kiinnostus ikääntyvien terveyteen.

–Me elämme kuin olisimme kuolemattomia. Kun olet neljissä-, viisissäkymmenissä, niin sinulla on jäljellä keskimäärin 1700 viikonloppua elämässäsi. Se on aika pysäyttävä ajatus – miten käytät jäljellä olevan ajan.

Entä jos ei kertakaikkiaan jaksa, tai ei huvita lähteä liikkumaan?

– Jokainen kerta lasketaan. Voit aloittaa ihan pienestä, vaikka kotisohvalta, nouse ylös mainostauon ajaksi. Voit myös sopia jonkun kanssa, että menette yhdessä esimerkiksi kävelylle, ulkoliikuntapuistoon tai kuntosalille. Kun lupaat toiselle, olet tehnyt jo sitoumuksen, eikä siitä ole enää niin helppoa perääntyä.

Virta on monessa mukana, oman liikunta- ja hyvinvointipalveluita sekä konsultointia tarjoavan Hyvinvoiva me oy:n ja opiskelun lisäksi hän on, paljolti juuri geronomi -opintojen ansiosta, mukana useammassakin hankkeessa.

– Kotkassa on meneillään yli 65-vuotiaille tarkoitettu, Voimaa virkeyttä ja vetreyttä -hanke. Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n Kymen Kompassi – suuntaa aivoterveyteen hankkeen pilottiryhmät käynnistyivät jo Virolahdella ja Miehikkälässä. Maaliskuussa ryhmätoiminta aloitetaan myös Haminassa.

Kymen Kompassi -hankkeen tavoitteena on ehkäistä muistisairauksia ja tukea aivoterveyttä mm. elämäntapaohjauksella. Toiminnan kohderyhmänä ovat yli 60 -vuotiaat joilla ei ole todettu muistisairautta, mutta riski siihen voi olla kohonnut.

– Aloitetut ryhmät ovat olleet ihania ohjattavia. Käytämme apuna kevennettyä FINGER-elintapaohjausmallia FINGER -elintapaohjelmasta. Finger, eli viisi sormea: terveellinen ravinto, liikunta, aivojumppa, sosiaalinen aktiivisuus ja sydän-ja verisuoniterveys.

Nykyihmiset elävät kauemmin ja keskimäärin toimintakykyisempinä kuin ennen. Siksi käsitteitä ollaan muuttamassa. Eläkeikä, kolmas ikä, vanhuus, on saanut rinnalleen myöhäiskeski-iän. Sillä tarkoitetaan yleisimmin 65-80 -vuotiaiden ikävaihetta. Ja miksikäs ei, esitetäänhän eläkeikääkin nostettavaksi 70 vuoteen.

–Myöhäiskeski-ikävaiheessa voi elinaikaa olla jäljellä vielä 30-40 vuotta. Varmasti kaikki haluaisivat elää mahdollisimman täyttä elämää. Hyvä terveys ja hyvinvointi on monen asian summa, toteaa Heidi.

– Itselleni tämä rooli ihmisten liikuttajana ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhujana on unelma: saan tehdä töitä monenikäisten ihmisten kanssa.