Valtuusto käsitteli lokakuun kokouksessaan osavuosikatsausta tammi-heinäkuulta 2026. Se oli vaihteeksi rohkaisevaa luettavaa. Tulosennuste on alkuvuoden aikana parantunut, ja tällä vauhdilla alkuperäinen ennuste pari miljoonaa alijäämäisestä tilinpäätöksestä on muuttumassa reilusti plussan puolelle. Tarkistettu talousarvio on yli 8,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen, luvusta puuttuu Haminan Veden tulos.
Yhtenä tekijänä on kaupungin ja Googlen 10 miljoonan maakaupat ja Linnoituksen Voiman LNG -terminaaliyhtöön liittyvien vastuiden lakkaaminen, kun kaupunki luopui omistuksistaan yhtiössä.
Toimintatuottoihin voitiin lisätä myös rakennuslupamaksutuotot, jotka nousivat 237 000 euroa arvioitua suuremmiksi; tekniset palvelut ja varhaiskasvatus ovat myös tuottaneet oletettua enemmän.
Erityisen ilahduttavaa on se, että verotuloennustetta voitiin nostaa miljoona euroa suuremmaksi.
Janne Nyholm (ps.) huomautti, että Kuntaliiton kaupungin talousjohdon arviota positiivisempi ennuste näyttää sittenkin pitävän kutinsa.
–Ymmärrän varovaisuuden periaatteen, mutta näiden pienten positiivisten merkkien soisi näkyvän myös osavuosikatsauksessa. Jos koko ajan manailee, miten kaikki menee huonosti, niin silloin kaikki tuppaa menemään huonosti.
–Tällä hetkellä näyttää, että verotulojen toteutuma olisi 1, tai jopa 1,2 milj parempi kuin mitä osavuosikatsaus näyttää. Haminalaisten palkkasumman kasvu on ollut merkittävä. Jos asiat menevät ennusteen mukaan, kertyy kunnallisverotuloja noin 2 miljoonaa enemmän. Toteutuma näkyy kunnallisverotilityksissä marras-joulukuussa, ja sen mukaan osavuosikatsausta päivitetään, talousjohtaja Olli Vilen vastasi.
Toimintakuluihin on tulossa muutosesitysten seurauksena lisäystä reilu 1,2 miljoonaa. Tästä ison osan lohkaisee kiinteistöpalvelut, jonka määrärahaa kasvatetaan 350 000 euroa sähkön kulutuksen ja hinnannousun vuoksi ja 150 000 euroa lämmitysenergian tarpeisiin. Uuden kaupungintalon eli Kellokallion muutosrakentamisen, sekä Uuden-Summan liikuntahallin viivästykset kasvattavat menoja 150 000 eurolla.
Työmarkkinatuen kuntaosuudet tulevat ylittämään budjetin ja niihin esitetään 200 000 euron lisämäärärahaa.
–Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu on suora kustannusrasite kaupungille ja inhimillinen rasite työtä vailla oleville. Olisi panostettava ennaltaehkäisevään työllisyyden hoitoon, ja siihen tarvitaan tehokasta kuntakohtaista koordinointia, kommentoi Ritva-Leena Pousi (kesk.).
Veteraanikoti Hamina-Asuntojen hallintaan
Valtuusto päätti myös Veteraanikodin siirrosta kaupungilta Hamina-Asunnot Oy:lle 1.1.2027 alkaen mikäli Varke (entinen ARA) hyväksyy siirron.
Kaupungin kannalta on tarkoituksenmukaista keskittää kaikki vuokra-asunnot ja niiden hallitseminen Hamina-Asunnot Oy:lle. Veteraanikodissa on 45 asuntoa ja Villivarvas -jalkahoitola. Vuokrasopimukset siirretään sellaisenaan Hamina-Asunnot Oy:lle.
Veteraanikoti on ARA-kohde, johon lisäksi liittyy Varken eli Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen velvoitteita muun muassa vuokran määritykseen. Kaupungin taseessa Veteraanikodin arvo on 767.323 euroa, joten kaupungille siirrosta aiheutuu saman verran kirjanpidollista myyntitappiota. Kaupungin konsernin ja sen tilinpäätöksen kannalta kaupungille aiheutuvalla kirjanpidollisella tappiolla ei ole merkitystä.
Jonkin verran tarkentavaa keskustelua aiheutti ajatus, että Veteraanikoti olisi Hamina-Asunnoilla normaalina vuokrakohteena.
– Veteraanikodin on tarkoitus edelleen olla ikärajallinen. Siellä on esteettömät asunnot ja isot yhteistilat, joten kohdetta ei ole luontevaakaan tarjota ihan jokaiselle. Asukkailla on vahva oma yhteisö, totesi Heidi Holopainen (sd.), Hamina- Asuntojen hallituksen puheenjohtaja.
–Olemme pitäneet muutoksesta asukkaille kaupungin kanssa yhteisen tiedotustilaisuuden.
Aloitteita keskustan viihtyvyydestä ja lähidemokratiasta
Kokoukselle jätettiin kaksi valtuustoaloitetta, jotka herättivät keskustelua.
Jouni Pelkonen (kok.) esitteli Kokoomuksen keskustan viihtyvyyttä koskevan aloitteen, jossa ehdotetaan keskusta-alueelle kieltomerkkejä, joilla rajoitetaan tarpeetonta ja häiritsevää moottoriajoneuvoliikennettä klo 22-06. Aloitteen on Kokoomuksen valtuustoryhmän lisäksi allekirjoittaneet Keskustan valtuustoryhmä sekä Aino Tynkkynen (vihr.).
Anu Oikkonen (kesk.) jätti aloitteen lähidemokratian toimintamallin luomisesta ja pilotoinnista vuosien 2026-27 aikana. Toimivaksi osoittautuva malli olisi mahdollista vakinaistaa osaksi kaupungin päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä.
– Asukkaiden osallisuuden lisääminen on ollut koko ajan tavoitteena. Esimerkiksi kyläkohtaisesti on järjestetty tilaisuuksia missä on kuunneltu kyläläisten mielipiteitä. Jotkut asiat vaativat kuitenkin nopeaa päätöksentekoa, esimerkiksi harva yritys on valmis odottamaan pitkiä aikoja, että asia menee kaikki päätöksenteon instanssit läpi. Osa asioista voi olla myös esim. liikesalaisuuden piirissä tai muuten salassapidettäviä, totesi Jaana Suikkanen (kok.).
Tomi Tuomisalo (liike nyt) muistutti, että valtuusto on demokraattisesti valittu edustamaan kuntalaisia päätöksenteossa.
– On aina hankalaa tehdä rajanveto siihen, mistä asioista järjestetään isoja kuntalaiskeskusteluja. Tyytymättömyyttä päätöksentekoon on ollut ilmassa, mutta on oltava varovainen sen kanssa, miten se tulkitaan. On myös tyytyväisyyttä, mutta tuleeko se samalla tavalla tietoon.
