Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemiaan (EKA) kuuluvat Haminan ja Kotkan lukioiden, peruskoulujen urheiluluokkien, Ekamin ja Xamk:in opiskelijat täyttivät merikeskus Vellamon auditorion viime viikolla.
Opiskelijoille oli tarjolla kokemustietoa urheilumaailman huipulta, kun pyörätuolikelauksen paralympiavoittaja (Lontoo 2012, Tokio 2020) Toni Piispanen sekä keihäänheiton olympiavoittaja (Soul 1988) Tapio Korjus olivat tilaisuuden vieraina.
Tapio ja Toni ovat jäseninä Suomen Olympiavoittajat ry -yhdistyksessä, Tapio on olympia- ja paralympiavoittajille tarkoitetun yhdistyksen puheenjohtaja. Molemmat kertoivat omasta tiestään olympiaurheilijoiksi, ja ajatuksiaan siitä, miten menestykseen päästään.
Kummallakin urheilijalla monipuolinen liikunta ja useiden eri lajien harrastaminen, sekä niissä kilpaileminen, on ollut tärkeä osa lapsuutta ja nuoruutta. Tapio Korjus muisteli kilpailleensa 16 eri lajissa, ja keihäänheittoon erikoistuminen tapahtui vasta n. 20 -vuotiaana.
– Nykyisin tuntuu, että pitäisi jo alle 10-vuotiaana aloittaa lajiin erikoistuminen. Minulle oli todella suuri vahvuus se, että olin kokeillut, harrastanut, kilpaillut eri lajeissa, ja erityisesti nähnyt eri lajien laji- ja valmennuskulttuuria. Luulen, että se oli syy, etten missään vaiheessa ainakaan henkisesti väsähtänyt tai kyllästynyt. Jokainen laji toi mukanaan omia todella mielenkiintoisia elementtejä ja uusia, mielenkiintoisia valmentajia ja urheilijakavereita.
Kun oma laji on löytynyt, neuvoo Korjus miettimään, mikä on se keino, jolla voi olla edellä muita.
– Minulle se oli opiskelu liiketieteellisessä tiedekunnassa. Tein pro gradu -tutkimustani keihäänheiton biomekaniikasta, selvitin keihään lähtönopeuteen ja lähtökulmaan vaikuttavia tekijöitä uudella keihäsmallilla.
Vanha ns. liitokeihäs poistettiin käytöstä 1986 turvallisuusriskien ja mittaongelmien vuoksi.
– Kannustan teitäkin miettimään mahdollisuuksia tieteelliseen tutkimukseen tai ylipäätään kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan lajeissa. Omalla kohdallani se konkretisoitui olympiavoittoon, koska olin ainut kilpailija jolla oli systemaattinen tieto uuden keihään käyttäytymisestä ja olin pystynyt harjoittelemaan niiden tietojen avulla.
Myös Toni Piispanen harrasti nuorena monipuolisesti eri lajeja, mm. jalkapalloa, koripalloa, lumilautailua ja kamppailulajeja. Teini-iässä hän kilpaili menestyksekkäästi täyskontaktikaratessa. Epäonnistunut voltti karatenäytöksessä johti vammautumiseen. Piispasella oli kuitenkin urheilijan identiteetti.
– Vammauduin, mutta tajusin, ettei paikalleen jääminen auta mitään. Minulla oli vahva kilpailuvietti ja halu treenata.
Hän löysi lajiksi ensin pyörätuolirugbyn ja myöhemmin ratakelauksen. Omalla urallaan, kuten kilpaurheilussa yleisestikin, Piispanen korostaa urheilijaa ympäröivän tiimin merkitystä, jotta urheilija voi keskittyä itse urheiluun.
– Kilpaurheilu vaatii vahvaa sitoutumista, suunnitelmallisuutta ja kovaa motivaatiota. Myös elämänhallinnan taidot ovat tärkeitä, että paketti pysyy kasassa.
Korjuksen tavoin on Toni Piispanen Jyväskylän liikuntatieteellisen tiedekunnan kasvatti. Hän työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen valtion liikuntaneuvoston pääsihteerinä.
– Fyysisen aktiivisuuden tila ei Suomessa ole se, mikä sen pitäisi olla. Liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen on tulossa valtakunnallisesti opetussuunnitelmiin. Urheiluakatemiat toimivat tässä lippulaivana joka antaa esimerkkiä sinne pyramidin toiseen päähän.
Olympiavoittajat esittelivät tilaisuudessa myös vasta julkaistua, Ari Pusan kirjoittamaa Voittajat – Olympiasankarit kertovat -kirjaa (Tammi). Kirjassa suomalaiset olympiavoittajat ja paralympiavoittajat valottavat, miten arvostettu voitto voidaan saavuttaa ja miksi se on niin vaikeaa.
Hall of Fameen
kaksi uutta jäsentä
Tilaisuudessa kutsuttiin Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemian (EKA) kunniagalleriaan kaksi uutta jäsentä. Krista Rikka (o.s. Tervo) on itsekin ollut urheiluakatemian opiskelija. Karhulan Katajaisten moukarinheittäjä on moninkertainen Suomen mestari ja arvokisakävijä, joka pitää hallussaan myös naisten Suomen ennätystä 77,35. Toisena kunniagalleriaan kutsuttiin Jouni Hyyrynen. Toimiessaan Haminan lukion rehtorina (2004-2021) hän edesauttoi urheiluakatemian ja myös urheiluluokkatoiminnan käynnistymisessä Haminassa. Hyyrynen on toiminut myös EKA:n johtoryhmässä.
