Ruokavirasto perusti viime viikolla afrikkalaisen sikaruton (ASF) lisärajoitusvyöhykkeen. Lisärajoitus- eli puskurivyöhyke on noin 10 kilometrin levyinen ja se ympäröi nykyistä tartuntavyöhykettä. Lisärajoitusvyöhykkeen määräykset koskevat erityisesti luonnonvaraisia villisikoja. Lisärajoitusvyöhykkeellä on sallittua ja suositeltavaa metsästää villisikoja. Metsästäjien on huolehdittava siitä, että jokaisesta metsästetystä villisiasta toimitetaan ASF-näytteet tutkittavaksi Ruokaviraston laboratorioon.
Luonnonvaraisten villisikojen ruhojen, niistä saatavan tuoreen lihan, lihavalmisteiden ja kaikkien muiden villisioista peräisin olevien tuotteiden siirtäminen lisärajoitusvyöhykkeellä tai sen ulkopuolelle on kiellettyä. Lihaa saa kuitenkin käyttää metsästäjän yksityisessä kotikäytössä kielteisen ASF-tutkimustuloksen valmistumisen jälkeen.
Koirien irtipitoa koskevat määräykset muuttuivat
Ruokavirasto muutti myös tartuntavyöhykkeen metsästystä ja koirien irrallaan pitoa koskevia määräyksiä. Riistaa ajavien ja karkottavien, riistaa haukkumalla ilmaisevien sekä riistaa pysäyttävien koirien irrallaan pito on kielletty. Kielto koskee myös koulutustilanteita.
Myös muiden koirien irrallaan pito on kielletty, ellei koira ole välittömästi kytkettävissä.
Kiinnipitorajoitukset eivät koske koirien irrallaan pitoa aidatuissa koirametsissä tai tartuntavyöhykkeen merialueilla tai merialueen saarilla ja luodoilla. Rajoitukset eivät koske viranomaistoiminnassa tai suurriistan virka-aputehtävissä käytettäviä koiria. Ydinalueen maastossa on edelleen kiellettyä koiran ulkoilutus muutoin kuin tietä pitkin kytkettynä.
Metsästykseen tartuntavyöhykkeellä tuli myös muutoksia. Ydinaluetta lukuun ottamatta on pienpetojen loukku- ja rautapyynti sallittu, samoin merimetsojen ja hylkeiden metsästys, valkoposkihanhien suojametsästys ja hirven vahtimismetsästys pellolla. Myös kaikki metsästys tartuntavyöhykkeen merialueilla sekä siellä sijaitsevilla saarilla ja luodoilla on sallittu.
Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu perusteli metsästyksen osittaista sallimista tartuntavyöhykkeellä asiantuntijoiden arvioilla pitkäkestoisten rajoitusten vaikutuksista esimerkiksi hirvikantaan. Hirven ajometsästys on edelleen kielletty, sillä villisikojen häiriintyminen ja siirtyminen uusille alueille halutaan estää.


