Janne Jaakkolan urapolku Puolustusvoimain komentajaksi alkoi 31.10.1986 RUK -kurssilta numero 183, Jaarli. Kurssin viettäessä viikonloppuna 40 -vuotisjuhlaansa Haminassa ehti kenraali työvelvollisuuksiensa ohessa pistäytyä tapaamassa entisiä kurssitovereitaan lauantaina.
– On hienoa palata sotilasjuurilleen. Monen varusmiehen palveluksessa RUK nousee esille hienona ajankohtana. Moni toki arvostaa, että saa kurssin jälkeen sen oman joukkueen, mitä voi ruveta sitten kouluttamaan. Minä en oppinut kerralla, niin minun piti jäädä tänne vielä toiseksi vuodeksi.
Jaakkola laskee tietenkin leikkiä, hän jäi kurssin jälkeen upseerikokelaana opettamaan seuraavan kurssin, Kalpa 184:n upseerioppilaita.
–Se (oman joukkueen johtaminen upseerikokelaana) jäi sitten minulta väliin, mutta olen sen korvannut sittemmin 40 vuodella muuta toimintaa.
Jaakkolan ura puolustusvoimissa on koko ajan ollut nousujohteinen. Ammattisotilaaksi hän kuitenkin tavallaan ajautui.
– Olin juuri valmistunut lukiosta ja saanut lakin. Aloitin varusmiespalveluksen vapaaehtoisena 10.6.86. Palveluksessa sitten vaan kuljetaan mukana, siinä vaiheessahan ei tiedä, ketkä pääsevät Rukkiin. Kun olin kurssin jälkeen täällä kouluttajakokelaana, sanottiin henkilökuntayksikössä että nyt tehdään sulle paperit Kadettikouluun, menet pääsykokeisiin tai et.
Kotiutuksen jälkeen Jaakkola oli kotona maatilan töissä, ja aloitti kesätyön raksan hanslankarina.
– Sitten tuli kutsu pääsykokeeseen, ja menin, kun en ollut muuallekaan ehtinyt hakea. Tulin hyväksytyksi, ja aloitin Kadettikoulun, kun ei muutakaan ollut, ja here we go.
Janne Jaakkola on kotoisin länsirannikolta Ruskon maalaiskunnasta. Siihen aikaan nuorten elämänpiiri oli paljon pienempi.
– Täällä kohtasivat eri puolilta maata tulleet kaverit, eri murteet, eri käsitykset, eri tavat nähdä asoita, se oli valtava rikkaus ainakin sen ajan nuorelle.
Kysyttäessä, mikä on merkittävin muutos upseerin työssä, vastaa Jaakkola:
– Tapahtumien nopeus. Se on ihan eri luokkaa kuin 90 -luvulla, kun aloitin kouluttajana. Silloin ei ollut käytössä sähköpostia, kännyköitä. Mutta kyllä silloinkin tapahtui. Kun valmistuin kadettikoulusta, Neuvostoliitto hajosi. Jos Venäjä nyt hajoaisi, niin millainen uutismyrsky siitä syntyisi. Berliinin muuri murtui, Persianlahden ensimmäinen sota alkoi, tapahtui isoja asioita, mutta ne tulivat tiedonvälityksen kautta vähän myöhemmin. Illan puoli yhdeksän uutisissa, tai luettiin lehdistä.
–Nyt ollaan ihan eri syklissä. Esimerkiksi Ykkösaamu tänään; saattaa olla asioita, jotka ovat yön aikana muhineet, ja ne tulevat sitten samantien silmille, kenraali viittaa samana aamuna Ylen Ykkösaamussa antamaansa haastatteluun.
Natoliittolaisuus ja käytännön puolustusratkaisujen muutos puhuttivat myös televisiossa.
– Ruotsin Gripen -hävittäjien ja korvettien osallistuminen alueelliseen valvontaan on ollut pääesikunnassa suunnitteilla ja valmistelussa jo vuodesta 2016. Maailmanaika on sellainen, että nyt suunnitelmat konkretisoituvat. Natojäsenyys on tässä taustalla, ja lopullinen asetelma tulee olemaan yhteinen ilmapuolustusjärjestelmä.
– Tässä ei ole mitään sellaista dramatiikkaa, että Suomi anelisi jostain perunakuopasta apuja. Kyse on yhteistoiminnasta, mitä on yhdessä suunniteltu ja harjoitellaan yhdessä. Vastavuoroisesti me olemme käyneet harjoittelemassa Ruotsissa, ja seuraava tehtävä voi olla jossain muualla.
Jaakkola kertoo, etteivät ruotsalaiset hävittäjät ja korvetit sijoitu Suomeen pysyvästi. Ruotsi on tehnyt poliittisen päätöksen, minkä perusteella yksiköt olisivat Suomessa vuoden loppuun.
Kurssi 183 tapasi 40 vuoden jälkeen RUK:ssa
RUK -kurssi 183, Jaarli, vietti viikonloppuna isolla joukolla kurssitapaamistaan.
– Kurssimme vahvuus oli 757 upseerioppilasta. Tapaamiseen tuli upeasti 150 entistä ”jaarlia”, iloitsi kurssin yhteyshenkilöihin ja koollekutsujiin lukeutuva Jari Harju.
Vapaamman seurustelun ohella tapaamisen ohjelmassa oli perinteinen Kaatuneiden upseerien muistomerkin seppeleenlasku. Ja sen jälkeen päiväjuhla Maneesissa. Reserviupseerikoulun johtaja Jari Kielenniva kertoi RUK:n tämän päivän upseerikoulutuksesta, ja RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Hellberg oppilaskunnan toiminnasta.
Pääosan ohjelmasta tuotti kurssi 183 itse. Kurssin oppilaskunnan pääsihteeri Kari Larjava piti tervehdyspuheen. Kurssin nimilistasta löytyy monia tunnettuja nimiä alkaen puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkolasta. Jaakkola kertoi ajankohtaista omalta alaltaan. Eversti evp Jyri Kosola kertoi tulevaisuuden sotatekniikoista. Mm. puolustusvoimien tutkimusjohtajana toimineen sotateknologian asiantuntija Kosolan tuore kirja ”Koneiden sota – droonien läpimurto ja vallankumous” (Docendo 2026) , on ajankohtainen teos sodankäynnin teknologisesta murroksesta. Liikkeenjohdon valmentaja ja tietokirjailija Pekka Paloheimo esitteli kirjoittamaansa ”Jaarli 2.0 – vastuunkantajat” -teosta (Aviador 2026), missä hän esittelee henkilökuvat 19 Jaarli-kurssin käyneestä huippujohtajasta.
Musiikkia juhlaan tarjoili MPK:n Kaakkois-Suomen sotilassoittokunta, jonka solistina esiintyi oopperalaulaja Jyrki Anttila, Jaarlin kurssilaisia hänkin.
