Haminan Ristiniemi oli vielä ennen sotia yli 200 asukkaan vireä kylä, joka sai elantonsa pitkälti sahasta ja ikkunalasitehtaasta. Nyt molemmista on jäljellä vain muistot, joita Vilniemen pohjoiskärjessä vielä vakinaisesti tai kesäaikoina asuvat nelisenkymmentä ”ristniemeläistä” vaalivat. Yhteisöllisyyttä vahvistamaan on ideoitu  kerran kesässä järjestettävä kiertävä pihapiknikki, jonka esikuva on Haminan Saviniemestä. 

– Tällä tavalla asukkaat tulevat toisilleen tutuiksi ja yhteydenpidosta tulee luontevampaa, selittää Hely Suntio, jonka vehreässä pihapiirissä, laikkuköynnöksen katveessa, naapurit tällä kertaa kokoontuivat. 

Suntioiden 120-vuotisjuhlaa viettävä talo on yksi niistä Vilniemen kartanon mäkituvista, jotka oli mahdollista lunastaa omaksi 1920-luvulla. Päivätyöt kartanolle jäivät ja töitä etsittiin sahalta tai lasitehtaalta ja niiden jälkeen satamasta tai  Summan tehtailta. Suuri osa nykyisistä taloista on kylään muualta siirrettyjä, ja asukkaina on ollut myös sotaa paenneita evakoita varsinkin Seiskarin saarelta. 

– Melkein kaikilla oli ennen oma vene, jolla mentiin töihin satamaan tai kalastamaan, kertoo Maarit Pakasto. Sittemmin on moni Ristiniemen talo tyhjentynyt, mutta moniin on myös tullut uusia asukkaita.  

– Parasta täällä ovat rauha, naapurit, Haminan läheisyys, meri ja metsä, sanovat Suntion pihaan kokoontuneet ristiniemeläiset. 

– Pappilansaarten viimeisen sillan jälkeen avautuu aivan eri maailma!

Kyläläisille erityisen tärkeä on juuri luonto ja etenkin Heikki Korosuon omistama laaja luonnonsuojelualue, joka on Kymenlaakson ensimmäinen Natura-alue. Asutuksen väheneminen ja teollisuuden loppuminen näkyvät luonnossa. 

Heikki Korosuo esitteli kyläläisille 90 vuotta vanhaa karttaa, joka todistaa mm sen, miten Ristiniemen rantojen lähellä sijaitsevat saaret, mm Syväkari, ovat vuosien kuluessa metsittyneet. 

Ristiniemen pihapiknikistä on hyvää vauhtia tulossa perinne, jonka juuret ulottuvat 1950-60 -lukujen juhannusjuhliin kylän rannassa. Uusissa tapaamisissa vanhoille ja uusille asukkaille kerrotaan kylän ja talojen historiasta. Tällä kertaa esittelyssä oli Reijo Suntion kirjoittama talohistoria, jonka mukaan Suntion talon hirret tuotiin Tammion saarelta. Järjestyksessä neljännellä tapaamisella tärkeintä oli kuitenkin leppoisa yhdessäolo ja juuri se yhteisöllisyys, jota sillä tavoitellaan.