Ympäristöministeriö on aloittanut lainvalmistelun Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamiseksi merialueille. Lakihankkeessa kansallispuiston koko kasvaisi huomattavasti. Nyt vähän alle 1000 hehtaarin puistoon liitettäisiin noin 63 000 hehtaaria puistoa ympäröiviä merialueita. Puistoon liitettävät merialueet ovat valtion hallinnassa ja sijaitsevat Virolahdelta Loviisaan ulottuvalla alueella.

Ministeriö järjesti hankkeesta avoimen kuulemistilaisuuden viime viikolla Meyerissä. Runsaslukuista yleisöä kiinnosti, millaisia vaikutuksia hankkeella olisi esim. kalastukseen ja metsästykseen.

– Kansallispuiston laajentamisen lisäksi lakihankkeessa tarkastellaan puiston rauhoitussäännösten päivitystarpeet muun muassa kalastuksen osalta. Lähtökohta on, että kalastuksen toimintaedellytykset alueella säilyvät. Valmistelun edetessä vielä katsotaan, miten kalastuksesta tarkemmin laissa säädettäisiin. Mallia todennäköisesti otetaan Selkämeren ja Perämeren kansallispuistoista, joissa  kalastus on sallittu kalastuslain 8 §:n mukaisesti, kertoo Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Ilona Latsa.

Myös sekä kalastajia että metsästäjiä puhuttanut harmaahylkeenmetsästys on Perämeren kansallispuistossa säänneltyä ja sallittu kiintiöiden puitteissa. Itäisen Suomenlahden osalta valmistelu on kaikkiaan vielä kesken.  

Haminan ympäristöpäällikkö Tapio Glumoff muistuttaa, että merialueita on ollut jo kauan luonnon monimuotoisuutta tukevana Natura -alueena.

– Kansallispuiston sääntely on erilaista.

Glumoff mainitsee, että kansallispuiston laajennushankkeen yhteydessä saataneen suojelun piiriin sellaisia merenalaisia kohteita, joista ei aiemmin ollut tietoa saatavilla. 

– Veden alla on mm. arvokkaita niittyjä, harjuja ja hiekkasärkkiä. Kalastus tai veneily ei niihin sanottavasti vaikuta, mutta kansallispuiston laajeneminen estäisi esimerkiksi merihiekan oton tai merituulivoimaloiden rakentamisen alueelle.

Lausuntokierrokselle lakiesitys tulee vielä loppukeväästä, ja voimaan lain on tarkoitus tulla vuonna 2027.