Talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3. alkoi aamulla Johanneksen kirkon puistossa, kun Pappilansalmen koulun 8B -luokka vei kynttilät sankarihaudoille. Lottaperinneyhdistyksen väki vei omat kynttilänsä Kesäpuiston Lottakivelle ja Veteraanikivelle.
Marian kirkon kellot alkoivat soida tasan klo 11 muistuttamaan raskain uhrauksin saadusta rauhasta.
Iltapäivällä vietettiin muistojuhlaa Simeon -salissa.
Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä, joka aamulla johdatti Pappilansalmen oppilaat sankarihaudoille. Erkkilä kertoi, että oppilaat osallistuvat tänäkin vuonna kirje veteraanille tai kirje lotalle -projektiin.
Kirje tuntemattomalle Lotalle tai Veteraanille –kirjeprojektin palkitseminen on muodostunut jo perinteeksi osana Haminan kansallisen Veteraanipäivän viettoa. Projekti on osa Haminan Kulttuuripolkua, kulttuurikasvatussuunnitelmaa peruskoulun 8. -luokkalaisille.
Varuskunnan tervehdyksen tuonut RU-kurssin johtaja, everstiluutnantti Tino Savolainen muisteli oman pappansa kirjeestä välittyneitä tunnelmia sieltä jostakin. Suomalaisten tahto puolustaa omaa maata on säilynyt edelleen korkeana.
–Suomalaisten maanpuolustustahto on maailman korkeinta. Lähes 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että meidän olisi puolustauduttava aseellisesti, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Tuo tahto on vaalimisen arvoinen, sitä ei voi hankkia rahalla, Savolainen totesi.
Tammenlehvän Etelä-Kymenlaakson perinneyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Kangasmäki pohjusti Virolahden saaristoon kuuluvan Kiuskerin saaren taisteluita talvisodan aikana, ja luki kuorsalolaisen Aimo Korjuksen omakohtaisen kertomuksen Kiuskeri vaati omansa. Korjus oli 17-vuotiaana liittynyt Vehkalahden suojeluskuntaan. Saaristosta kotoisin olevana hänen joukkonsa oli merisuojeluskunta, jonka miehet osallistuivat Virolahden torjuntataisteluihin maaliskuussa 1940.
Aimo Korjus kirjoitti kokemuksensa pöytälaatikkoon heti talvisodan jälkeen. Korjuksen tytär toi kirjoituksen päivänvaloon v. 2021, jolloin se julkaistiin Pitkäpaasi -seuran Itäviitta -lehdessä. Kertomus on luettavissa myös Tammenlehvän Virolahden Perinneosaston verkkosivulla.
