Ilmoittaja! Huomaathan, että Kouvolan lehtipainon sulkemisen vuoksi materiaalien määräajat ovat muuttuneet. 

Hopearuutanat tarttuivat verkkoon

Pertti Skytän sai joulun alla verkkoonsa kaksi hopearuutanaa. Vasemmalla tuore ja oikealla savustettu. Kala on syötävä kuten muutkin särkikalat. Kuvat Pertti Skyttä.

Neuvottomassa asuva Pertti Skyttä sai verkkoonsa 20. joulukuuta kaksi hopearuutanaa. Neuvottomanlahdella pyydykseen tarttui 43 ja 45 cm pitkät yksilöt, jotka painoivat päälle 2200 grammaa.

Hopearuutana on vieraslaji Suomen vesillä. Se on vaaleakylkinen makeanveden särkikala, joka menestyy myös rehevissä Itämeren lahdissa. Se eroaa ruutanasta ulkoisesti hopeanhohtoisen värinsä ja syvemmän pyrstöloven perusteella. Hopearuutanan vatsaontelo on musta tai tummanharmaa, kun taas ruutanalla se on vaalea.

Vaikka hopearuutana on vieraslaji, ei se kuitenkaan kuulu EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon.

– Hopearuutanaan pätee samat ohjeet kuten muihinkin vieraslajikaloihin:  lajia ei tule vapauttaa luontoon, vaan hävittää saalis ja tehdä pyydetyistä yksilöistä ilmoitus vieraslajit.fi -sivustolle, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sanna Kuningas.

– Me hävitimme kalat syömällä. Toinen paistettiin pannulla ja toinen savustettiin. Suutuntuma oli vähän samanlainen kuin mateella, sellainen pehmeälihainen kala. Maku ei tosin muistuttanut matikkaa, Skyttä kertoi.

Sanna Kuninkaan mukaan Itäiseltä Suomenlahdelta on muutamia havaintoja hopearuutanasta Haminan, Kotkan ja Virolahden merialueilta.

– Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla sitä on jo myös sisävesissä.

Vieraslajit -sivustolla kerrotaan, että kala on sopivissa oloissa tehokas lisääntyjä, joka pystyy tuottamaan poikasia myös suvuttomasti. Kala tulee toimeen talvella hapettomissakin olosuhteissa ja on kaikkiruokainen. 

Lue lisää aiheesta:

Jakelumuutos 9.1.2026-

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli

Lue myös