Vuoden 2025 alussa työttömien työnhakupalvelut siirtyivät valtiolta kunnille tai kuntien muodostamille työllisyysalueille. Haminan, Kotkan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden alueella  palveluita järjestää Etelä-Kymenlaakson työelämäpalvelut. 

– Yllättävän hyvin saatiin toiminta käyntiin. Henkilökunta siirtyi TE -toimistoista meille, joten kaikki ovat alan ammattilaisia. Asiakkaille vastuutoimijan muutos on tuskin näkynyt millään tavalla, toteaa työllisyyspäällikkö Janne Jalonen.

– Sen sijaan hankala työmarkkinatilanne ja tämän vuoden alkupuolella voimaan tulevat lakimuutokset tekevät työstä haastavaa. Meillä ei ole enää käytettävissä samaa palvelurepertuaaria eikä rahoitusta kuin aiemmin. 

Tänä vuonna voimaantulevia lakimuutoksia on mm.  työnhakijan palveluprosessin uudistus, kuntouttavan työtoiminnan uudistus, toimeentulotukilain kokonaisuudistus ja työttömien yleistuki.

– Esimerkiksi palveluprosessissa korostuu yksilöllinen tuki. Alkuhaastattelun jälkeen täydentäviä keskusteluita järjestetään asiakkaan tarpeiden mukaan.  Viranomaisen lisääntynyt harkintavalta palveluiden järjestämisessä tekee palvelusta asiakaslähtöisempää.

Karenssi napsahtaa jo ensimmäisestä unohduksesta

Hallituksen lakiuudistus koskee myös työttömyystuen karenssia ja toimeentulotukea. Lakiuudistus korostaa työttömän omaa vastuuta hakea aktiivisesti töitä ja osallistua työllistymistä tukeviin palveluihin. Lakimuutokset vaikuttavat Kelan ja työttömyyskassojen maksamiin työttömyystukiin. 

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen vastuualue voi asettaa karenssin tai työssäolovelvoitteen jos työtön laiminlyö velvollisuutensa hakea työtä tai osallistua sovittuihin työvoimapalveluihin. Laiminlyöntiä on esimerkiksi työllisyyspalveluiden kanssa sovitun ajan käyttämättä jättäminen ilman pätevää syytä.

Työtön voi menettää työttömyystukensa määräajaksi jo yhdestä työnhaun tai työvoimapalveluihin osallistumisen laiminlyönnistä. Karenssi on 7 päivää yhdestä laiminlyönnistä. Toisesta laiminlyönnistä voi tulla 6 viikon työssäolovelvoite. Työssäolovelvoite tarkoittaa, että työtön saa työttömyystukea vasta, kun on täyttänyt velvoitteen olemalla töissä tai osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun, valmennukseen, koulutukseen tai työkokeiluun vähintään 6 viikon ajan.

Uudet karenssikäytännöt tulevat voimaan 1.3.2026. Karenssia tai työssäolovelvoitetta ei aseteta, jos laiminlyöntiin on pätevä syy.

Jos työtön jää ilman työttömyystukea karenssin tai työssäolovelvoitteen vuoksi, voi hän hakea asumistukea tai toimeentulotukea. Kela voi  tämän vuoksi alentaa  toimeentulotuen perusosan määrää. Tämä muutos tulee voimaan 1.2.2026. Tukea ei kuitenkaan suin päin alenneta, vaan  asiakasta kuullaan sitä ennen.