Vuoden viimeinen valtuuston kokous kesti neljä ja puoli tuntia. Sen aikana hyväksyttiin talousarvio vuodelle 2026, ja useiden puheenvuorojen ja äänestysten jälkeen myös taloussuunnitelma vuosille 2026-2028. 

Talousarvion pääkohtia esiteltiin medialle tiedotustilaisuudessa jo viikko sitten. Tulosennuste 2025  on reilut kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. Kun alijäämään lisätään Linnoituksen Voiman sijoituksista yli viiden miljoonan alaskirjaus, on tulosennuste jo 8,7 miljoonaa alijäämäinen. 

Ensi vuoden talousarviossa oletusarvona on 1,8 miljoonan euron alijäämä.

Koko vuosien 2026-2028  taloussuunnitelmaesitys on yli 4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Uusi kouluverkkoselvitys käynnistyy tammikuussa

Taloussuunnitelmaan vuosille 2027-2028 tehtiin useita muutosehdotuksia. Paljon keskustelua aiheutti  talousarviossa väläytelty kahden koulun lakkauttaminen. Sen oli laskettu tuovan säästöä 2,5 miljoonaa euroa, mikä herätti valtuutetuissa heti kolme kysymystä: mitkä koulut ovat kyseessä, onko laskelma oikea, ja onko lauseen hyväksyminen tulkittavissa sitovaksi lakkautuspäätökseksi.

Kaupunginjohtaja Ilari Soosalu selvensi, että vain ensimmäinen vuosi on velvoittava. Seuraavat kaksi vuotta ovat suunnitelmavuosia. Samalla hän korosti, että nyt on tärkeää pystyä reagoimaan ennakoivasti, jos laskevat verotulot ja oppilasmäärät sitä indikoivat.

– Heti kevätkauden alussa käynnistyy kouluverkkosuunnitelman tekeminen.

Antti Pakkanen (PS) ehdotti, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tuloslaskelmaan lisätään 2,5 miljoonaa toimintamenoihin suunnitelmavuosille jaoteltuna, siten, että kahden talousarviossa mainitun koulun lakkautus poistetaan. 

Useammankin muutosehdotuksen ahkeroinut Pakkanen esitti myös verotuloarvion korjaamista Kuntaliiton kunnallisveroarvion mukaan eli n. 2,4 miljoonalla eurolla jaoteltuna koko suunnitelmakaudelle 2026-2028. Kaupungin talousarviossa Kuntaliiton ennustetta ei käytetty, koska sitä pidettiin liian optimistisena.

Talousjohtaja Olli Vilen kommentoi, ettei usko Kuntaliiton ennusteisiin, jotka pohjautuvat valtiovarainministeriön jo vanhentuneisiin arvioihin talouskasvusta.

Ville Tolvanen (Kok.) esitti keskustan liikuntahallin remontin aikaistamista vuosille 2029-2030.

Sauli Ojala (Kesk.) teki muutosesityksen yksityistieavustusten säilyttämisestä liikenne- ja viheralueiden toimintakuluissa vuosille 2026-2028. 

Katja Andrejev (Vihr.) teki muutosesityksen, jolla rahoitettaisiin lakkautusuhan alla olevaa Summan kylä- ja kulttuurikeskusta 140 000 eurolla vuosittain 2027-2028. Andrejev esitti myös kirjastoauto Päivänsäteen toiminnan rahoitukseen 144 900 euroa vuodelle 2027 ja 146 600 euroa v. 2028. 

Kaikista muutosesityksistä äänestettiin, mutta kannatus ei riittänyt esitysten läpimenoon.

Urheilukenttä ja pesäpallokatsomo puhuttivat

Kouluasian ohella eniten puheenvuoroja herättivät Ville Tolvasen (Kok.) muutosehdotus Rauhankadun urheilukentän kunnostuksen aikaistamisesta ja Antti Pakkasen (PS) esitys lisämäärärahasta Vallikentän katsomon kattamiseksi. Pakkanen esitti pesäpallokentän kattamiseen 1,2 miljoonaa euroa jakautuen 500 000 euroa v. 2026 ja 700 000 v. 2027. Esitys ei saanut riittävää kannatusta, mutta aiheesta käytiin paljon keskustelua.

Ville Tolvasen (Kok.) toinen muutosesitys, Rauhankadun urheilukentän remontin aikaistaminen ja määrärahan nostaminen, hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 10-27. Urheilukentän kunnostukseen osoitetaan vuodelle 2026 remontin suunnitteluun 50 000 euroa ja remonttiin entisen 200 000 euron sijasta 600 000 v. 2027 lähinnä juoksuratojen uusimiseen.

Pesäpallokentän katsomon osalta keskustelua käytiin mm. siitä, onko missään ollut tilannetta, että urheiluseura joutuu mahdollisesti luopumaan kilpailullisesta tavoitteestaan kaupungin toiminnan seurauksena.

– Jo vuonna 2013 tuli silloiselta kaupunkikehityspäälliköltä lupaus, että Pesäpalloliiton korkeimmalla sarjatasolla edellyttämä katsomon kattaminen toteutetaan, muistutti Janne Nyholm (PS).

Titta Erkkilä (SDP) kertoi keskustelleensa asiasta mm. Pesäpalloliiton puheenjohtajan kanssa, joka oli ihmetellyt kaupungin osuutta, koska monella paikkakunnalla vaadittu katos on hoidettu seurojen ja säätiöiden rahoituksella. Tähän Nyholm muistutti, että Vallikenttä ei ole seuran omistama, vaan kaupungin liikuntapaikka, mikä muuttaa tilannetta.

Myös Haminan Palloilijoiden taloustilanne puhutti.

– HP:n on laitettava oma pesä kuntoon, sen jälkeen olen valmis kannattamaan, kiteytti Simo Tuutti (SDP) oman kantansa.

– HP:n johto järjestäytyi viime viikolla, ja merkittävät yritysmaailman edustajat ovat nyt mukana. Seura ei ole jäänyt yksin, ja käänne parempaan on ehkä tulossa, totesi puolestaan Tero Pasi (Kok.)

Äänestyksessä pohjaesitys voitti 33-3, tyhjiä ääniä annettiin yksi.

Kirkkojärven koulu lakkautetaan

Valtuuston esityslistalla oli talousarvion lisäksi mm. Kirkkojärven koulun lakkauttaminen 1.8.2026 alkaen. Perussuomalaisten Pakkanen teki muutosehdotuksen, ettei koulua lakkautettaisi. Perusteluna hänellä oli mm. epäselvyys koulun lakkautuksen tuomista säästöistä ja koulurakennuksen jatkokäytöstä.

Kasvatus- ja koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Riikka Muuri (SDP) uskoi tietävänsä kirkkojärveläisten tunteet. Hän kertoi omasta kokemuksestaan vanhempana, kun Vilniemen koulu lakkautettiin.

– Lopulta kaikki kävi paremmin kuin hyvin. Yläasteellekin siirtyminen on helpomaa kun koulu on tuttu, ja opetus on isommassa koulussa laadukasta ja tasapuolista. Yhdysluokkaopetus ei ole tätä päivää.

Titta Erkkilä (SDP) totesi, että pienten kouluyksiköiden ylläpito on kalliimpaa, eikä niihin ole varaa.

– Erityisen tuen uudistus on lisännyt kustannuksia. Meillä on satsattu siihen, että opetus on laadukasta, ja resurssit on tehokkaampaa järjestää isommissa yksiköissä.

Erkkilä epäili, että muutoksen hyväksyminen on hankalinta vanhemmille, eikä lapsille, jotka Erkkilän mukaan muistavat asian ehkä viikon, ja sopeutuvat sitten uuteen porukkaan.

Anu Oikkonen (Kesk.) muistutti pienten koulujen hyvistä puolista:

– On olemassa valtakunnallisia tutkimustuloksia, jotka osoittavat, etteivät pienet koulut jää lainkaan jälkeen oppimistuloksissa. Kirkkojärvi, Sivatti, Kolsila ovat alueita, joihin muuttaa paljon lapsiperheitä. Jos muutamakin perhe muuttaa nyt pois koulun loppumisen takia, menee säästöt siinä.

Myös Ritva Pousi (Kesk.) totesi, että lapsiperheiden määrä kasvaa Kirkkojärven koulun vaikutusalueella nopeammin kuin kaupungissa.

– Myös maaseudulla asuvilla on lupa toivoa maksamillaan verorahoilla lähipalveluita.

Kirkkojärven koulun lakkautuksesta äänestettiin. Äänestyksen tulos oli 24 kaupunginhallituksen pohjaesityksen puolesta ja 13 koulun lakkautusta vastaan.

Kaupunki ostaa Wanhan Veteraanin kiinteistön

Valtuusto taipui äänin 26-11 kaupunginhallituksen esitykseen ostaa Rauhanturvaamisen ja veteraaniperinnekeskus ry:n Wanhan Veteraanin kiinteistön ja pihan majoituskontit 280 000 euron kauppahinnalla.

Taustalla on kaupungin yhdistykselle takaama laina, joka yhdistys ei kykene maksamaan. 

Simo Tuutti (SDP) esitti, ettei kaupunki osta kiinteistöä eikä kontteja:

– Minkään yhdistyksen ei pidä pyörittää tällaista toimintaa pelkästään avustusten varassa. Ehdotan että kaupunki maksaa takauksensa pankille normaaliin tapaan. Samalla yhdistyksen toimintaedellytykset paranevat kun se voi jatkaa ilman lainataakkaa eikä kaupungille muodostu riskiä rakennuksesta.

– Erittäin outo sopimus aikanaan, että kaupunki lähtee takaajaksi. Tässä ei ole edes etsitty rahoitusta muualta, vaan oletettu että kaupunki tulee apuun. Sinänsä yhdistys tekee arvokasta perinteen vaalimistyötä. Mutta ollaan harmaalla alueella, kun yhdistys tekee toimintaa myös elinkeinotoimintana, ja kaupunki tulee sitä, totesi Jani Jaakkola (Kesk.).Valtuustossa moitittiin yhdistystä huonosta taloudenpidosta ja kritisoitiin kauppaa. 

– Kiinteistön ostaminen on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Kaupalla estetään kiinteistön pakkohuutokauppa, josta kaupunki tuskin saisi omiaan takaisin, Titta Erkkilä (SDP) perusteli.