– Kassojen ohi kulkee tavaraa todella paljon. Vuositasolla varkauksien aiheuttama hävikki on valtava. Käytännössä yrityksen kehittämiseen ajateltu raha menee tappioiden paikkaamiseen ja toimenpiteisiin, joilla varkauksia yritetään estää, puuskahtaa K-supermarket Kanuunan yrittäjä, kauppias Ville Meronen.
– Viimeisten vuosien aikana myymälävarkauksien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Taloudellisesti tiukkoina ja epävarmoina aikoina ilmiö näkyy kaupan arjessa jatkuvasti, vahvistaa myös Kymen Seudun Osuuskaupan sisäinen tarkastaja Minna Taponen.
Tilastokeskuksen mukaan tänä vuonna on myymälävarkauksia tullut poliisin tietoon enemmän kuin koskaan: tammi-syyskuussa on koko maassa tehty ilmoitus 54 000:sta myymälävarkaudesta/näpistyksestä. Se on reilu 16 % enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.
Haminan osalta linja on samankaltainen: kun 2019-20 rikoksia kirjattiin alle 70, on ilmoituksia v. 2024 tullut 200. Esim. näpistyksistä osa jää todennäköisesti ilmoittamatta. Poliisista kerrotaan, että valtaosa ilmoituksista tulee kantakaupungin alueelta.
– Viime vuodet ovat olleet jonkinlainen vedenjakaja, minkä jälkeen tilanne on ryöpsähtänyt aivan uusiin mittoihin, K-market Itäväylän ja K-market Uusi-Summan kauppiasyrittäjä Sari Savinen toteaa.
– Rikoksiin syyllistyvissä on kaikenikäisiä ja -taustaisia. Päihteidenkäyttäjät aiheuttavat eniten päänvaivaa, lasten tekemistä näpistyksistä on ikävintä ilmoittaa. Teemme rikosilmoituksen kaikista havaitsemistamme varkauksista.
Lapset varastavat yleensä karkkia. Sari kertoo, että varastelevat lapset ja nuoret liikkuvat useimmiten ryhmänä. Usein myös näkee, miten porukan paine ajaa tekemään rikoksen. Yksin kaupassa asioivat lapset sortuvat harvemmin varastamaan.
Ilmiö on sitä yleisempi, mitä lähempänä kauppaa koulu sijaitsee. Asiaan on joskus pyritty puuttumaan myös kaupan, poliisin ja koulun yhteistyöllä.
Hymyile, olet kamerassa
– Myymälävarkauksiin syyllistyy monen ikäisiä ja erilaisista taustoista olevia henkilöitä. Ei siis voida sanoa, että vain tietyn ikäiset henkilöt tekisivät varkauksia, sanoo Minna Taponen.
Varkaiden ja näpistelijöiden matkaan lähtee monenlaista tavaraa, kosmetiikkaa, hygieniatuotteita, elintarvikkeita, karkkia, energiajuomia, alkoholia.
Kaupat ovat joutuneet panostamaan paljon varkauksien ehkäisyyn. Kustannuksia aiheutuu hävikistä, vartijapalveluista, valvonta- ja turvajärjestelmistä sekä henkilökunnan kouluttamisesta. Koulutuksessa korostuu yhä enemmän aggressiivisten ja päihtyneiden epäiltyjen oikea kohtaaminen.
– Turvallisuus on tietysti ensisijaista. Tunnistamisessa on nykytekniikka tullut avuksi. Kaupoissa on nykyisin kehittyneet kameravalvontajärjestelmät, joita voidaan käyttää entistä paremmin apuna myös tunnistamisessa, Ville Meronen kertoo.
Tekoälyä käytetään jo yleisesti kameroissa ja kassajärjestelmissä. Kamera osaa tunnistaa esimerkiksi epäilyttävää käytöstä tuotteiden läheisyydessä tai itsepalvelukassan virheskannauksia.
– Ilmaisiahan nämä järjestelmät eivät ole. Isompien markettien kehittyneet valvontajärjestelmät maksavat 50 000 eurosta ylöspäin.
Kaupat ilmoittavat jo yleisesti kaikki varkaus- ja näpistystapaukset poliisille. Joskus se siitä on hyviä seurauksia myös varkaalle itselleen. Eräs haastatelluista kertoo, miten kaupassa jo kauan aggressiivisesti myös muita asiakkaita kohtaan käyttäytynyt henkilö pääsi kiinnijäädessään viranomaisavun piiriin ja on tänä päivänä kuin eri henkilö.
Myymälävarkauksien yleistyminen on herättänyt myös yhteisöä toimimaan. Sivullisten asiakkaiden havainnoista on apua näpistys- ja varkaustapausten ilmitulossa ja selvittelyssä.
Kaupan liiton selvityksen mukaan myymävarkaat aiheuttavat kaupoille vuosittain miljardin euron kulut. Viime kädessä kustannuksien kattamiseen osallistuu koko yhteiskunta.
