Koululaisten uimataito on heikentynyt Haminassa. Syynä ovat uimaopetukseen säästösyistä tehdyt leikkaukset. 

Esiopetuksessa ei ole järjestetty uimaopetusta enää kevään 2024 jälkeen. Valtakunnallisessa esiopetussuunnitelmassa ei ole kirjausta uimaopetuksesta, eikä se ole kuntia velvoittavaa.

Merkittävin lasku opetuksessa koettiin Haminassa koronavuosina, jolloin uinnin opetukseen tuli paussi. Nyt uinnin opetusta on 1-2 -luokilla kuusi tuntia uintia vuodessa, 3-6 -luokilla enää kaksi tuntia vuodessa. Alakoulussa opetus on erillisen uimaopettajan vastuulla, yläkoulussa opetuksesta vastaavat liikunnanopettajat. 

Uimataidon testaamisesta on Haminan kouluissa luovuttu.

Keväällä 2024 kasvatus- ja koulutusvaliokuntaan tuotiin esitys tuntimäärien puolittamisesta, mutta valiokunta tyrmäsi hankkeen alakoulujen opetuksen osalta.

–Nyt ei ole aikeita tuntimäärien vähentämisestä. Opetushallitus painottaa kouluille uinnin opetuksen tärkeyttä emmekä ole tuntimääriä rajoittamassa, sanoo Haminan kasvatus- ja koulunjohtaja Suvi Takkinen.

Uimaan oppii vain uimalla, siihen ei ole kirjekursseja. Joka ei koulun uimaopetuksessa opi, oppii harvoin muuallakaan. Koulujen järjestämä uimaopetus on monille lapsille ainoa kosketus uimataidon oppimiseen. 

Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan kuuden opetustunnin kokonaisuudella ei päästä 2-luokan loppuun mennessä uimataidolle asetettuihin vaatimuksiin. Tuon tietävät myös kouluissa uimaopetuksesta vastaavat liikunnanopettajat ja näin heikon uimataidon omaavien määrä lisääntyy ylemmillä luokilla vuodesta toiseen.

Suvi Takkinen tunnustaa koulun niukat resurssit painottaen uinnin oppimisessa myös perheiden roolia.

–Meillä on Haminassa hieno uimahalli, joka luo puitteet perheiden yhteiseen uimataidon parantamiseen. Kaupunki on palkkaamassa syksyllä uimaopettajan 1-6 -luokkien uintiin, mutta esikoululaisille ei opetusta olla tarjoamassa.

Kouluilla on ollut Suomessa perinteisesti merkittävä rooli uimataidon kehittymisessä. Näin on ollut erityisesti heikoimmassa asemassa olevien uimataidon kohdalla. 

Haminan alakoululaisten uimaopettajana viime lukuvuoden ajan toiminut Hanna Lahtela sanoo, että 3-6 -luokkien vuosittainen tuntimäärä kaksi tuntia on piinallisen vähän.

–Tuolla tuntimäärällä opetuksen tavoitteita on mahdoton tavoittaa. Opetustunteihin pitäisi sisällyttää uinnin opetuksen lisäksi uintitekniikat ja pelastustilanteet sekä lopuksi myös uimataidon testaukset, sanoo koulutettu uimaopettaja Lahtela.

–Käytännössä nuo kaksi vuosittaista opetustuntia toteutetaan tuplatunteina, joten uimahallin ovet avutuvat oppilaille vain kerran vuodessa.

Koululaisten uimataito Haminassa on laskenut, sanoo Lahtela:

–Murheellisinta on uimaopetuksen kokonaan leikkaaminen eskareilta. Juuri heillä on hyvät edellytykset oppia uimaan, kun opetus tehdään leikin kautta. Silloin lapsi välttyy vesipelolta.

Koulujen uimaopetuksella on myös hintansa, ja säästöpaineet ovat johtaneet Haminassakin opetuksen kustannusten tarkkailuun. Kuluja tulee hallivuoroista, mutta sen lisäksi myös opettajasta ja valvojista, ja valvojat on oltava erikseen tytöillä ja pojilla. Lähikoulut voivat siirtyä uimahalliin jalkaisin, mutta monet koulut tarvitsevat edestakaisen autokyydityksen.

Palaako aika entinen koskaan?

Vuosituhannen alkuvuodet Vuosituhannen alkuvuodet olivat Haminan koulun uimaopetuksen kultavuosia. Silloin opetuksesta vastasi päätoiminen tuntiopettaja ja tuloksia syntyi.

–Silloin myös testattiin jokaisen oppilaan uimataito. Taitotestissä tuli uida yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selällään. Testin läpäisseet luokiteltiin uimataitoisiksi, kertoo uimaopettajan pestin 2015 keväällä säästösyistä jättämään joutunut Santtu Pärssinen, joka hoiti uimaopettajan tehtävää vuodet 2007-2015.

–Monissa kouluissa uinnin osaajia oli tuolloin 100 % ja heikoimmissakin kouluissa yli 89 % ja kaikkiaan osaajien määrä esimerkiksi lukuvuosina 2014-15 nousi 93,4 %:iin, muistaa Pärssinen.