Kun kesäkelit viimein tulivat, näkyi se heti vesillä liikkuvien määrissä. Ja tavoissa. Varmasti suurin osa täkäläisistä on kokeneita veneilijöitä, perehtyneitä meriolosuhteisiin ja osaavat ottaa huomioon myös muut. Mutta on niitäkin, joiden käsiin ei kannata lasten rantalelua suurempaa kippoa antaa. 

Puutteelliset tiedot ja taidot on oma lukunsa, moni asia lähtee kuitenkin korvien välistä. On piittaamatonta ja veneilyetiketin vastaista syöksyä urku auki saaristossa ja rantojen läheisyydessä. Ohi paahtavan veneen aallot kuluttavat rantoja ja hakkaavat veneitä laituria vasten. Entä jos rantojen lähellä kiitävän veneen eteen putkahtaa ruovikon suojista rantavesissä leikkivät lapset, uimari, suplautailija, meloja?

Suomessa ei normaalissa huviveneilyssä vaadita veneilykorttia tai muuta todistetta riittävistä tiedoista, mutta pitäisikö?

Merellä kova vauhti ei korjaa virheitä, vaan kasvattaa riskejä. Nopeasti liikkuvasta veneestä tai vesiskootterin päältä ei välttämättä ehdi edes havaita kaikkia vesillä liikkujia. Tänä kesänä ajettiin Neuvottomanlahdella uikkupoikueen yli. Vahingossa tai tahallaan, teko on joka tapauksessa rikos.
Iltapäivälehdessä uutisoitiin juuri henkilöstä joka jahtasi veneen kanssa joutsenta. Itse olen omin silmin todistanut samanlaisen tilanteen,
missä kohteena olivat hanhet.