Reimarin erikoisnumero on ilmestynyt 30.12.2024 poikkeuksellisesti vain verkossa. Jakelupäivien osuttua arkipyhään paperilehden jakelua ei ollut saatavilla. Käy lukemassa erikoisnumero, mukana lukijoiden vuoden 2024 kohokohtia!

Ennallistaminen vesiosakaskuntien haaveena

Ryötyksenpohjan rantaniityt on ennallistettu ja allikot ovat täyttyneet kutevista kaloista. (Kuva: Jarno Mäkelä).

Neuvottoman ja Salmin kylien alueilla on tehty merkittäviä parannustöitä jo muutaman vuoden aikana. Valmiiksi on saatu Salmin ja Hevossaaren välisen Uittimensalmen ruoppaus. Maisemallisestikin merkittävästä Salminlahden ja Neuvottoman vesiosuuskuntien yhteishankkeesta hyötyvät salmen vesissä elävät ja kutevat kalat alueen linnusto. 

Uittimensalmen virtaava vesi edesauttaa merkittävästi myös veden vaihtuvuutta niin Salminlahdessa kuin Neuvottomanlahdessakin.

Vireillä on jo seuraava hankekin. Rantojen ja rantavesien ennallistamisella ja kunnostamisella pyritään vähentämään Neuvottomanlahden ruovikon kasvua, jolloin samalla avautuu uusia mahdollisuuksia soutuveneille, kanooteille ja suppailijoille.

–Neuvottoman osakaskunnan hanke on vireillä odottaen rahoitusratkaisuja. Lahdenpohjukassa on kuultu rantojen omistajia ja selvitetty poistettavien pensaikkojen läjityspaikoista, kertoo Antti Mäkelä vesiosuuskunnasta.

Töitä on tehty jo viime syksynä ja talvena. Hankkeen tavoitteena on vähentää valumavesien tuomia ravinteita ja edelleen ruovikoitumista.

–Haaveena on Neuvottomanlahden  pohjukan ennallistaminen noin 40 vuoden takaiseen tilaan. Nyt on saatu jo torpattua ravinteiden esteetön  valuminen. 

–Rannoille pyritään kaislanpoistolla saamaan noin 50 sentin vapaat vedet. Pohjukan valuma-alue on noin 500 hehtaaria. Pohjapatojen avulla valumien tuomat ravinteet pysäytetään altaisiin, joissa pinta on 80 senttiä merenpinnan yläpuolella. 

–Pohjukan töiden jatko rahoitusratkaisuja odotamme syksyyn mennessä. Työt ajoittuisivat silloin vuosiin 2026 –27.

Neuvottomanlahdella on myös teollinen historiansa. Rannoilla on rakennettu proomuja aikana, jolloin merkittävä osa laivoista oli lastattava redillä. Ei ollut satamia tai sitten satamissa oli liian vähin laituripaikkoja.

–Kun redillä lastaaminen loppui, poistui myös tarve rakentaa proomuja. Lahdella on rakennettu myös jaaloja ja kaljaaseja, valisti Antti Mäkelä.

Ryötyksenpohjan 

vesialue voi hyvin

Ely-keskuksen, John Nurmisen säätiö ja EkspSäätiön rahoittama Ryötyksenpohjan  alueen vesi- ja rantaluonto voivat jo erinomaisesti. Ryötyksenpohja on Neuvottoman Hevossaaren kaakkoisinta kulmaa.

Palauttamalla rantaniittyä alkuperäiseen asuunsa linnut ovat löytäneet Ryötyksenpohjan uudelleen ja allikot ovat täyttyneet kutevista kaloista. 

Osuuskuntien aktivistina puuhannut Antti Mäkelä osoittaa Maringintien laiturin päästä Neuvottomanlahden pohjukkaa, jonne on hankkeilla suuria muutoksia.

Lue lisää aiheesta:

Jaa artikkeli somessa

Lähetä tai printtaa artikkeli